Huvipuisto ydinvoimalassa – kuin hilpeästi loistava ruotsinlaiva kuivalla maalla
Kansa on torpannut viisi ydinvoimahanketta ennen voimaloiden käyttöönottoa.
Maailmanpyörä pyörii ja vuoristoradan suunnalta kuuluu lasten iloista kirkumista. Parkkipaikalle pysähtyy minibussi, josta nousee kuuden hengen miesporukka urheilusukat ja sandaalit jalassa. He ovat tulleet viettämään huvitteluviikonloppua.
Näkymä on kuin mistä tahansa huvipuistosta. Paitsi että yleensä huvipuiston laitteiden keskeltä ei kohoa betoninen ydinvoimalan jäähdytystorni, jonka kylkeen on maalattu vuoristomaisema.
Nyt ollaan Saksassa Wunderland Kalkarin huvipuistossa lähellä Hollannin rajaa. Tämä entinen ydinvoimala on toiminut huvittelukeskuksena 2000-luvun alusta alkaen. Paikka on kuin ruotsinlaiva kuivalla maalla: seisovia pöytiä, keilaratoja ja karaokebaareja. Alueella on seitsemän baaria ja yhteensä 435 hotellihuonetta.
Kalkarin ydinvoimala-alueella järjestetään paljon messuja ja kongressitapahtumia. Keväästä syksyyn huvipuisto on lapsiperheiden suosiossa. Viime vuonna alueella vieraili yhteensä 616 000 henkeä.
Viikonloppuisin Kalkar vetää väkeä sekä Saksasta että Hollannista.
Kalkarista ei pitänyt tulla bilekeskusta vaan uudentyyppinen ydinvoimala. Sen rakentaminen alkoi vuonna 1973 Hollannin, Belgian ja Saksan yhteishankkeena. Voimalan oli tarkoitus tuottaa sähkön lisäksi myös ydinpolttoainetta. Sen sydän oli hyötöreaktoriksi kutsuttu uusi ydinreaktorityyppi, joka tuottaa enemmän ydinpolttoainetta kuin kuluttaa.
Kalkarin hyötöreaktori SNR-300 oli prototyyppi, samalla periaatteella toimivia reaktoreita oli Euroopassa käytössä vain yksi Ranskassa. Hyötöreaktoriin liittyy ylimääräisiä riskejä, sillä sen jäähdyttämiseen käytetään veden sijasta nestemäistä natriumia.
Natrium syttyy palamaan joutuessaan tekemisiin ilman kanssa. Palon sammuttamiseen ei voi käyttää vettä, koska vesi ja natrium reagoivat keskenään räjähdysmäisesti.
Riskien takia hanketta vastustettiin kiivaasti alusta lähtien. Vuonna 1977 yli 40 000 ihmistä osoitti Kalkarissa mieltään laitosta vastaan.
Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuus Yhdysvalloissa maaliskuussa 1978 lisäsi kansainvälistä liikehdintää ydinvoimaa vastaan. Lopulta Kalkarin rakentaminen pysäytettiin neljäksi vuodeksi, turvallisuusriskit arvioitiin uudelleen ja säädöksiä kiristettiin.
Voimala saatiin lopulta toimintavalmiiksi 1985 ja jäähdytysjärjestelmä ehdittiin jo kytkeä päälle.
Sitten huhtikuussa 1986 Tšernobylissä räjähti. Onnettomuus lisäsi entisestään ydinvoiman vastustusta, eivätkä paikallishallinto ja Saksan hallitus liittokansleri Helmut Kohlin johdolla uskaltaneet käynnistää Kalkarin reaktoria. Radioaktiivista materiaalia SNR-300 ei koskaan tuottanut, vaan uraani pysyi tiukasti varastossa.
Ydinvoimalasta päätettiin lopullisesti luopua vuonna 1991 ja kaikki mahdollinen tekniikka purettiin voimalasta ja myytiin. Jäljelle jäi kahdeksankymmenen jalkapallokentän kokoinen voimala-alue rakennuksineen.
Se oli tyhjillään joitakin vuosia, kunnes se päätettiin myydä lehti-ilmoituksella. Vuonna 1995 hollantilainen yrittäjä Hennie van der Most osti alueen ja perusti siihen kongressihotellikeskuksen ja huvipuiston. Kalkarin huvipuisto otettiin käyttöön 2000-luvun alussa.
Saksan Kalkarin lisäksi Euroopassa on rakennettu neljää ydinvoimalaa, joita ei syystä tai toisesta koskaan otettu käyttöön. Itävallassa ja Italiassa voimalat jäivät käyttämättömiksi, kun maat päättivät luopua ydinvoimasta kansanäänestysten jälkeen.
Itävallan Zwentendorfiin Wienin lähelle ehdittiin rakentaa yksi suunnitelluista kuudesta voimalaitoksesta. Sen valmistuttua 1978 järjestettiin kuitenkin kansanäänestys, jossa 50,5 prosenttia äänestäneistä vastusti ydinvoimaa.
Tällä hetkellä Italian ja Itävallan lisäksi Euroopan maista Ruotsi, Espanja, Sveitsi, Saksa ja Belgia ovat päättäneet kokonaan luopua ydinvoimasta.
Se merkitsee sitä, että käynnissä olevat voimalat suljetaan viimeistään kun niiden käyttöikä on tullut täyteen. Uusia ei rakenneta.
Saksa on luopunut käytössä olevista voimaloista nopeimmalla tahdilla. Se on sulkenut yhdeksän voimalaa ja loput kahdeksan suljetaan vuoden 2022 loppuun mennessä.
Italiassa Montalto di Castrossa noin sadan kilometrin päästä Roomasta rakennettiin ydinvoimalaa kuusi vuotta. Nyt hankkeesta on jäljellä enää pohjarakenteen betoniset rauniot.
Voimala oli melkein valmis, kun sen rakentaminen vuoden 1988 kansanäänestyksen jälkeen keskeytettiin. Italiassa on järjestetty kaksikin kansanäänestystä ydinvoimasta. Presidentit Nicolas Sarkozy ja Silvio Berlusconi neuvottelivat Ranskan ja Italian ydinvoimalahankkeesta vielä vuonna 2009. Kaksi vuotta myöhemmin Italiassa järjestettiin uusi kansanäänestys. Siinä 94 prosenttia äänestäneistä oli ydinvoimaa vastaan.
Italian kansallinen sähköyhtiö Enel rakensi Montalto di Castron voimala-alueelle lopulta kaasua ja öljyä käyttävän vastapainevoimalaitoksen , koska silloin ydinvoimalan pumput ja lauhde-allas saatiin hyötykäyttöön.
Sekin voimala on nyt suljettu. Sähkön tekeminen kaasulla tai öljyllä ei enää ole kannattavaa. Valtava rakennelma on nykyään varavoimala. Se on viimeksi ollut käytössä yli kolme vuotta sitten.
Sähköä täällä kuitenkin tuotetaan edelleen, voimalan takapihalla levittäytyy 12 hehtaarin aurinkopaneelikenttä. Sen paneeleista saadaan sähköä yhdeksän gigawattituntia vuodessa, kun suljetun ydinvoimalan tehoksi kaavailtiin 17 000 gigawattituntia vuodessa.
