Hiv-lääke ja muita vuoden hyviä tiedeuutisia
Viime vuoden ihmeellisimpiä havaintoja on, miten lähellä tähteään osa Kepler 11:n planeetoista kulkee. Kuvassa taiteilijan näkemys siitä, kun kolme planeettaa ohittaa tähteä yhtä aikaa. Kuva Nasa / Tim Kyle.
Nobel-palkintojen alkuperäinen tarkoitus oli osoittaa julkinen tunnustus vuoden merkittävimmälle tieteelliselle löydölle. Nykyään on kuitenkin tavallista, että tutkija palkitaan vuosikymmenet aiemmin tehdystä läpimurrosta.
Yhdysvaltalainen Science-lehti julkaisee perinteisesti vuoden viimeisessä numerossaan jutun vuoden merkittävimmistä tieteellisistä läpimurroista ja niitä tehneistä tutkijoista. Monet näistä palkitaan aikanaan myös Nobelilla.
Vuoden 2011 tieteellisenä läpimurtona Science piti tutkimusta, joka osoitti hi-virusta vastaan taistelevien lääkkeiden auttavan paitsi hiv-positiivista itseään, myös heikentävän viruksen tarttuvuutta heteroseksissä. Pohjois-Carolinan yliopiston tutkija Myron Cohenin elokuussa New England Journal of Medicinessä julkaistun hoitokokeen mukaan niin sanotut antiretroviraaliset hiv-lääkkeet vähensivät heteroseksuaalisen tartunnan riskiä peräti 96 prosentilla. Suomen Kuvalehti kertoi aiheesta numerossa 42/2011.
Muita Science-lehden noteeraamia vuoden 2011 läpimurtoja olivat muun muassa entistä parempi käsitys kasvien yhteyttämisestä vastaavan Photosystem II -proteiinin rakenteesta, lupaavat alustavat tulokset malariarokotteesta sekä dna-analyysien tarkentama käsitys ihmisten muuttoliikkeistä sadantuhannen viime vuoden aikana.
Kohti vetyvoimaa
Japanilaistutkijoiden tarkka kuvaus Photosystem II -proteiinin rakenteesta voi auttaa kehittämään tekniikoita, joilla vesimolekyylejä voitaisiin aurinkoenergialla pilkkoa vedyksi ja hapeksi. Vedystä voisi sitten jalostaa polttonesteitä tai sitä voisi käyttää suoraan sähköntuotantoon.
Dna-analyysit osoittivat vuosina 2010 ja 2011, että euraasialaisilla ihmisillä on 2-6 prosenttia perimästään neandertalilaista lainaa. Kaakkoisaasialaiset kansat taas ovat perineet viisi prosenttia dna:staan toiselta äskettäin löydetyltä ihmisen sukulaislajilta, denisovanihmiseltä.
Viime syksynä tutkijat löysivät myös kolmelta suhteellisen eristäytyneiltä afrikkalaisilta ihmisryhmiltä epätavallisia dna-pätkiä, jotka saattavat nekin olla perintöä risteytymisestä jonkin ihmisen sukulaislajin kanssa.
Erikoisia eksoplaneettoja
Oman aurinkokuntamme ulkopuolelta on löytynyt kahdessa vuosikymmenessä jo yli 700 planeettaa. Science-lehti nosti merkittävien viimevuotisten tieteellisten läpimurtojen joukkoon Nasan Kepler-avaruusteleskoopin havainnot aiempaa oudommista eksoplaneetoista.
Esimerkiksi Kepler 11 -tähdellä on kuusi isoa planeettaa, joista viisi kiertää tähteään ällistyttävän lähellä – lähempänä kuin Merkurius omaa aurinkoamme. Tähtitieteilijöille on arvoitus, miten nämä viisi planeettaa ovat voineet kulkeutua näin lähelle tähteä tai syntyä niin lähellä sitä.
Muita viime vuonna löytyneitä kummallisuuksia ovat planeetta, joka kiertää tähteään ”väärään suuntaan”, kaksoistähteä kiertävä planeetta sekä kymmenen ”kulkuplaneettaa”, jotka leijuvat tähtienvälisessä avaruudessa kaukana yhdestäkään tähdestä. Ne ovat todennäköisesti syntyneet osana jotakin tähtijärjestelmää, mutta karanneet sen piiristä jonkin muun taivaankappaleen painovoiman vaikutuksesta.
Tutkijat odottavat tänä vuonna saavansa varmuuden ainakin kysymykseen Higgsin hiukkasen ja valoa nopeampien neutriinojen olemassaolosta. Lisää tietoa Marsista on odotettavissa ensi elokuusta alkaen, kun Nasan Curiosity-laskeutuja saapuu punaiselle planeetalle.