Fysiikka umpikujassa: Supersymmetria ei saa tukea hiukkaskokeista

Higgsin hiukkanen
Teksti
Marko Hamilo
Taiteilijan näkemys Higgsin hiukkasesta Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNissä Sveitsissä. Kuva Anja Niedringhaus / AP / Lehtikuva.

Supersymmetria ei saa tukea hiukkaskokeista.

Higgsin hiukkasen havaitseminen viime heinäkuussa uutisoitiin maailmalla fysiikan suurena läpimurtona. Hiukkaskiihdyttimillä tehdyt havainnot kuitenkin vain vahvistivat, että fyysikoiden jo 1960-luvulla kehittämä niin sanottu standardimalli vastaa todellisuutta.

Higgsin bosoni oli viimeinen standardimallin ennustama hiukkanen, jota ei aiemmin ollut kokeellisesti vahvistettu. Standardimalli ei kuitenkaan selitä kaikkia tunnettuja ilmiöitä. Se ei esimerkiksi tunne niin sanottua pimeää ainetta, ja sen ennusteet antimateriasta ovat virheellisiä.

Fyysikot ovat yrittäneet täydentää standardimallia niin sanotulla supersymmetrialla. Sen mukaan standardimallin hiukkasilla on kullakin muuten samanlainen, mutta raskaampi superpartneri. Supersymmetria ei ratkaisisi kaikkia ongelmia, mutta se selittäisi esimerksi pimeän aineen.

Uusimmat tulokset maailman suurimmalla hiukkaskiihdyttimellä LHC:llä tehdyistä kokeista ovat kuitenkin lannistavia: vuosikymmeniä puhutusta supersymmetriasta ei näy jälkeäkään.

Nobel-fyysikko Steven Weinberg sanoi New Scientist -lehdelle, että ”supersymmetrian uskottavuus on heikentynyt, mutta ei nollaan”.

Hiukkaskokeita tehdään koko ajan suuremmilla energioilla. Jos supersymmetrisiä hiukkasia on olemassa, niiden pitäisi olla havaittavissa LHC:llä vuonna 2014.

Jos mitään ei löydy, fysiikka jämähtää umpikujaan. Standardimallia laajentavia ehdotuksia uudeksi fysiikaksi on muitakin, mutta supersymmetria on ollut niistä suosituin.