EU:n rahariita miljardi miljardilta

EU-jäsenmaat kiistelevät koronaepidemian keskellä rahan jakamisesta joka rintamalla.

EU
Teksti
Silja Lanas Cavada
Grafiikka
Hannu Kyyriäinen

EU-jäsenmaat kiistelevät koronaepidemian keskellä rahan jakamisesta joka rintamalla. EU:n tulevien vuosien budjetti ratkaisee EU:n uskottavuuden ja toimintakyvyn.

Mitä saa yli tuhannalla miljardilla eurolla? Siitä pitäisi saada sopu aikaan tänä vuonna.

EU:n pitkän aikavälin budjetissa kiistellään promilleista. EU-komissio ehdotti vuonna 2018 EU-budjetin kooksi 1,11 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esitti helmikuussa 2020 budjetin kooksi 1 097,8 miljardia euroa. EU-johtajat hylkäsivät esityksen.

Prosenttiliikkeenä tunnetut rikkaat EU-maat (frugaalit eli nuukailijat) haluavat pienimmän budjetin (1 % EU-27:n bktl:stä) ja Euroopan parlamentti suurimman.

Tosiasiassa promilleissa on kyse miljardeista euroista. Euroopan parlamentin ehdotus on noin 300 miljardia euroa suurempi kuin nuukailijoiden.

Mutta miksi EU:n pitkän aikavälin budjetti on niin tärkeä?

Sillä tuetaan miljoonia opiskelijoita, tuhansia tutkijoita ja yrityksiä Euroopassa. Sen avulla taataan puhtaampi ympäristö ja turvataan EU:n ulkorajat.

EU-budjetti vuosille 2021–2027 herättää poikkeuksellisen paljon odotuksia ja poliittisia intohimoja. Sitä halutaan modernisoida.

Tulevien vuosien budjetissa korostuvat EU:n uudet tehtävät, kuten rajaturvallisuus, digitalisaatio ja maahanmuuton hallinta.

Eikä voi unohtaa myöskään ilmastonsuojelua.

 

Euroopan komissio on käynnistänyt Euroopan vihreän kehityksen ohjelman Green Dealin, jolla on tärkeä osa budjetissa. Sen avulla Euroopasta pyritään tekemään ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa.

 

Päänvaivaa on aiheuttanut lisäksi yhteinen maatalouspolitiikka. Komissio on esittänyt siihen tuntuvia leikkauksia, jotta rahaa jäisi ilmastonsuojeluun ja innovointiin.

EU:n nettosaajamaat, kuten Romania ja Unkari, vastustavat maatalous- ja koheesiotukien leikkauksia.

EU-komissio on ehdottanut maahanmuuttoon ja rajavalvontaan 80 prosenttia enemmän rahaa kuin oli edellisessä seitsenvuotisbudjetissa 2014–2020.

EU-jäsenmaat ovat kiistelleet myös maksuhyvityksistä, joita on maksettu rikkaille nettomaksajamaille, sekä siitä, miten korvata Britannian EU-eron budjettiin tuoma 75 miljardin euron lovi.

Suomi on vaatinut erityisesti sitä, että EU-tuet kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

EU-komissio aikoo antaa pian uuden talousarvioesityksen, jossa on otettu huomioon  koronaviruspandemia ja sen tuomat terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset.

Se voi tarkoittaa lisää aluetuki- ja koheesiorahoja nettosaajamaille ja myös suurempaa EU-budjettia vuosille 2021–2027.

Hyväksyvätkö EU-jäsenmaat EU-komission uuden esityksen? Se on toinen juttu.

 

Lähteet: Euroopan komissio, Politico, Euroopan parlamentti.