Ovi on jälleen auki
EU:n laajenemisesta puhutaan taas vakavissaan. Yksikään ehdokasmaista ei täytä jäsenyysehtoja. Silti niille pitäisi tarjota parempaa kuin mihin Kiina ja Venäjä pystyvät.
Vuosia jäissä ollut keskustelu Euroopan unionin laajenemisesta on käynnistynyt uudelleen. Tiistaina 6. joulukuuta Albanian pääkaupungissa Tiranassa järjestettiin Länsi-Balkanin huippukokous, johon osallistui kuuden EU-hakijamaan johtajia.
Paikalle lentäneet EU-johtajat vakuuttivat, että laajenemisessa on nyt uusi vaihe päällä. He vahvistivat ”täyden ja yksiselitteisen sitoutumisensa” Länsi-Balkanin jäsenyysnäkymiin.
”Länsi-Balkan tarvitsee EU:ta ja EU Länsi-Balkania enemmän kuin koskaan”, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel oli julistanut jo marraskuussa.
Sävy selkeästi miellytti isäntämaan pääministeriä Edi Ramaa: ”EU osoittaa ensi kertaa vakavaa kiinnostusta aluettamme kohtaan.”
Vielä kesäkuussa Albanian, Pohjois-Makedonian ja Serbian edustajat olivat uhkailleet EU:ta boikotilla, koska kokivat, ettei unioni edistä heidän jäsenhakemuksiaan.
EU:n täyskäännökseen kannattaa suhtautua kuitenkin tietyin varauksin. Unioni on tuskin ottamassa uusia jäseniä lähiaikoina.
Silti EU:n jäsenkandidaateille halutaan nyt lähettää selkeä viesti. Ovi on taas aidosti auki.
EU-jäsenyyttä on hakenut yhteensä yhdeksän maata: Turkki, Pohjois-Makedonia, Albania, Montenegro, Serbia, Bosnia-Hertsegovina, Ukraina, Moldova ja Georgia.
Jokaisen niistä jäsenyysprosessi on hankalampi kuin yksikään unionin aiemmista laajenemiskierroksista.
Turkki haki jäsenyyttä jo 1999. Neuvottelut lopetettiin vuoden 2016 vallankaappausyrityksen kukistamisen jälkeen. Jo sitä ennen ne olivat junnanneet paikallaan vuosia.
Montenegro ja Serbia ovat istuneet neuvottelupöydässä jo vuosikymmenen, Albania ja Pohjois-Makedonia saivat odottaa vielä pidempään edes neuvotteluiden aloittamista.
Jäsenehdokkaat ovat tehneet uudistuksia, mutta ovat silti yhä kaukana jäsenyysehtojen täyttämisestä. EU vaatii tulokkailta toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja markkinataloutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja sitoutumista esimerkiksi EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Jäsenyysehdot eivät jousta, kuului viesti myös Tiranan huippukokouksessa. EU-johtajien mukaan uusien jäsenmaiden on omaksuttava ”eurooppalaiset tavoitteet ja henki”.
Hakijamailla on ongelmia esimerkiksi korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Myös oikeuslaitosten uudistaminen on pahasti kesken. Transparency Internationalin mukaan Länsi-Balkanilla on merkkejä jopa ”valtiokaappauksesta”. Hallituksia lähellä olevat ryhmät ajavat omia etujaan poliittisen korruption avulla. Pahin tilanne on Serbiassa, mutta ongelmia on myös muissa hakijamaissa.
Serbian tilannetta vaikeuttaa myös Kosovon kysymys. Kosovo itsenäistyi Serbiasta yksipuolisesti 2008, mutta Serbia pitää sitä yhä omana maakuntanaan.
Kosovo aikoo jättää oman EU-hakemuksensa lähiaikoina. Sen tie jäsenyyteen on tosin vielä Serbiaakin mutkikkaampi, sillä edes kaikki EU-maat eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.
Lähimpänä jäsenyyttä on Montenegro, joka on avannut kaikki neuvottelulukunsa. EU-komissio arvioi neljä vuotta sitten, että maa voisi olla jäsen jo 2025, jos ”paras mahdollinen skenaario” toteutuisi. Se tuskin toteutuu.
Myös EU-maita on syytetty tahallisesta hidastelusta ja toisaalta epämääräisistä puheista. Politiikka on tähdännyt pikemminkin tilanteen rauhoitteluun sen sijaan, että hakijamailta edellytettäisiin todellisia uudistuksia.
Tänä vuonna moni asia näyttää kuitenkin muuttuneen. Vähintään puheissa.