EU-maat kiistelevät yhteistyöstä Venäjän kanssa
Kreikka, Unkari ja Italia olisivat valmiit purkamaan pakotteet. Ministerit päättävät asiasta juhannuksena.
Yhdysvallat jatkaa Venäjän vastaisia talouspakotteita, kunnes Minskin sopimus on saatu kaikilta osin voimaan. Apulaisulkoministeri Victoria Nuland sanoi viime viikolla senaatin ulkoasiainvaliokunnassa, että pakotteet ovat olleet tehokkain keino Venäjän uusien hyökkäysten torjumisessa.
Pakotteista päätettiin vuonna 2014 sen jälkeen, kun Venäjä oli valloittanut Krimin niemimaan Ukrainalta. Samalla Venäjä erotettiin johtavien teollisuusmaiden G8:n ryhmästä, jonka nimi palautettiin G7:ksi.
Nuland toivoi, että myös EU jatkaa omia pakotteitaan, joiden voimassaolo päättyy heinäkuun lopussa. Asiasta on määrä keskustella Brysselissä ensi tiistaina 21. kesäkuuta järjestettävässä EU-suurlähettiläiden kokouksessa. Lopullisen päätöksen pakotteiden jatkosta tekevät Eurooppa-asioista vastaavat ministerit juhannusaattona.
Diplomaattilähteiden mukaan EU-maat ovat päässeet asiasta periaatteelliseen yksimielisyyteen. Keskustelut ovat olleet kuitenkin tiukkoja, sillä jäsenmaat suhtautuvat eri tavoin Venäjän kanssa harjoitettavaan yhteistyöhön.
Puola ja Baltian maat haluaisivat tiukentaa pakotteita, kun taas Kreikka, Unkari ja Italia olisivat valmiit purkamaan ne. Ranskan parlamentin ylähuone vaati viime viikolla ylivoimaisella äänten enemmistöllä EU:ta lieventämään pakotteita. Presidentti François Hollande kannattaa kuitenkin niiden jatkamista. Myös Eurooppa-ministeri Harlem Désir korostaa, että pakotteita on syytä helpottaa vasta sen jälkeen, kun Venäjä osallistuu Minskin sopimuksen toimeenpanoon.
