Erdoğanin hanke muuttaa Hagia Sofia jälleen moskeijaksi repii Turkin ja Venäjän välejä
Venäjän ortodoksikirkon päämiehen mukaan Turkin hanke tuottaa tuskaa ortodokseille ja uhkaa kristinuskoa.
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin hanke palauttaa Istanbulissa sijaitseva Hagia Sofia museosta moskeijaksi herättää kitkerää arvostelua Moskovassa, jonka vallanpitäjille ortodoksinen kirkko on tärkeä liittolainen.
Hagia Sofia on ollut museo vuodesta 1935. Se kuuluu Unescon maailmanperintökohteiden listalle.
Venäjän kirkon päämiehen, patriarkka Kirillin mukaan Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi tuottaa toteutuessaan suurta tuskaa Venäjän ortodokseille ja uhkaa koko kristinuskoa. Presidentti Vladimir Putinin lehdistöedustajan Dimitri Peskovin mukaan Hagia Sofialla on poikkeuksellisen suuri hengellinen arvo venäläisille.
Vaikka Venäjä ja Turkki ovat lähentyneet viime vuosina, suhteet ovat jälleen alkaneet jäähtyä muun muassa siitä syystä, että maat tukevat sisällissotien vastakkaisia osapuolia niin Syyriassa kuin Libyassa.
Moskovaa on ärsyttänyt myös se, että presidentti Erdoğan on lykännyt Venäjältä ostetun S-400-ilmatorjuntajärjestelmän käyttöönottoa ja ryhtynyt aktiivisesti varautumaan nesteytetyn kaasun ostamiseen Yhdysvalloista. Näin Turkki voisi vähentää riippuvuuttaan venäläisestä maakaasusta.
Historiallisten rakennusten nostaminen uusiksi kiistakapuloiksi Turkin ja Venäjän välisissä suhteissa kertoo asiantuntijoiden mukaan siitä, kuinka molempien maiden itsevaltiaat tarvitsevat uusia kansainvälisiä riitoja ja syntipukkeja alleviivatakseen asemansa korvaamattomuutta.
Venäjä ei kuitenkaan ole protesteineen yksin.
Hankkeen keskeyttämistä ovat vaatineet myös muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sekä Kreikan ja Ranskan valtiot. Presidentti Erdoğan on tyrmännyt ulkomaisen kritiikin Hagia Sofian käyttötarkoituksen muutosta vastaan hyökkäyksenä maan suvereniteettia vastaan.
Maailman noin 300 miljoonan ortodoksikristityn hengellisenä johtajana toimivan Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeos I:n mukaan Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi tulee repimään itää ja länttä yhä kauemmaksi toisistaan.
Hagia Sofian käyttötarkoitus on vuosisatojen kuluessa vaihtunut useaan kertaan sen mukaan, kuka kulloinkin on ollut vallassa.
Se rakennettiin Itä-Rooman keisari Justinianus I:n määräyksestä aikansa kristittyjen loisteliaimmaksi katedraaliksi vuosina 532–537. Se oli oman aikansa suurin rakennus ja sitä pidetään edelleen yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin tärkeimmistä luomuksista.
Vuonna 1204 neljännen ristiretken ristiretkeläiset valtasivat Konstantinopolin eli nykyisen Istanbulin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan, jolloin Hagia Sofia muutettiin katoliseksi kirkoksi. Bysanttilaiset valtasivat kaupungin takaisin vuonna 1261, jolloin rakennus muuttui jälleen ortodoksikirkoksi.
Moskeijaksi Hagia Sofia muutettiin ensimmäisen kerran ottomaanien valloitettua silloisen Konstatinopolin vuonna 1453. Se palveli moskeijana vuoteen 1934, jolloin Turkin silloinen presidentti Kemal Atatürk määräsi, että se muutetaan museoksi. Vuonna 2015 siellä vieraili 3,4 miljoonaa kävijää.
Jos Turkki haluaa pitää Hagia Sofian Unescon maailmanperintökohteiden listalla, sen käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää myös Unescon hyväksyntää.
Maailmanjärjestö on lähettänyt useita kirjeitä Turkin hallitukselle varmistaakseen, että ennen Hagia Sofian mahdollista käyttötarkoituksen muutosta Turkki huolehtii siitä, etteivät muutokset riko Unescon sääntöjä.
Juttua muutettu 14.7.2020 klo 12.21. Hagia Sofian rakentamisen aikaan ortodoksinen ja katolinen kirkko eivät vielä olleet eronneet toisistaan, joten Hagia Sofia ei ollut vielä rakentamisaikanaan ortodoksinen kirkko.