Erdoğanin diktatuuri vaakalaudalla – Turkin oppositio yhdisti voimansa

Turkkilaiset äänestävät sunnuntaina 24. kesäkuuta lähihistorian tärkeimmissä parlamentti- ja presidentinvaaleissa.

AKP
Teksti
Teppo Tiilikainen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Turkkilaiset äänestävät sunnuntaina 24. kesäkuuta ennenaikaisissa parlamentti- ja presidentinvaaleissa, jotka saattavat pysäyttää presidentti Recep Tayyip Erdoğanin itsevaltaiset pyrkimykset.

Kolme oppositioryhmää on liittoutunut yhteiseen rintamaan, minkä uskotaan innostavan presidentin vastustajia aikaisempaa innokkaammin uurnille.

Erdoğan, 64, on hallinnut Turkkia yli 15 vuotta, ensin pääministerinä ja nyt presidenttinä. Hän on käyttäytynyt jo pitkään diktaattorin tavoin, vaikka uusitun, presidentin valtaoikeuksia kasvattavan perustuslain oli määrä tulla voimaan vasta ensi vuoden marraskuussa järjestettävien presidentinvaalien jälkeen.

Erdoğan aikaisti huhtikuussa vaaleja sinetöidäkseen valtansa muodollisesti. Päätöksen taustalla olivat myös taloushuolet. Turkin liira on menettänyt yli viidenneksen arvostaan, inflaatio kiihtyy, ja presidentti pelkää suosionsa hupenevan, kun työttömyys alkaa kasvaa.

Turkki on luisunut Erdoğanin johdolla vuosi vuodelta syvemmälle uskonnollis-konservatiiviseen diktatuuriin. Hän pyrkii koko islamilaisen maailman johtajaksi, ja vastustajat pelkäävät, että Turkista tulee Iranin kaltainen islamilainen poliisivaltio.

Uusi perustuslaki kasvattaa presidentin valtaoikeuksia ja antaa Erdoğanille mahdollisuuden jatkaa maan johdossa vielä kaksi kautta. Hän on edelleen Turkin suosituin poliitikko, vaikka viimevuotisen kansanäänestyksen tuloksen ja mielipidemittausten perusteella noin puolet turkkilaisista vastustaa häntä.

Varmistaakseen vaalivoittonsa Erdoğan on liittoutunut nationalistipuolue MHP:n kanssa. Samalla MHP on hajonnut kahtia, sillä osa puolueen johtajista ei hyväksy presidentin itsevaltaisia otteita.

Erdoganin toiminta on nostattanut kritiikkiä myös AKP:n omissa riveissä. Puolueen johtokuntaan vielä kolme vuotta sitten kuulut kuulunut oikeustieteen professori Osman Can pitää perustuslakiuudistusta uhkana maan demokratialle.

”Presidenttivaltainen järjestelmä on räätälöity yksinomaan Erdoğanin tarpeisiin”, hän sanoo saksalaisen Der Spiegel-lehden haastattelussa.

 

Erdoğanilla on vaaleissa kuitenkin kaksi kovaa haastajaa: maallista valtaa kannattavaa tasavaltalaista CHP:ta edustava kansanedustaja Muharren Ince, ja MHP:sta irtautuneen Iyi:n eli Hyvän puolueen perustaja Meral Aksener, joka saa tukea sekä nuorilta että työväenluokalta.

Akseneria, 61, on verrattu Britannian entiseen pääministeriin Margaret Thatcheriin. Hän lupaa irrottaa Turkin Syyrian sodasta ja karkottaa maasta neljä miljoonaa syyrialaista pakolaista.

Pieni islamistipuolue Saadet on asettanut ehdokkaakseen puheenjohtajansa Temel Karamollaoğlun, 77. Myös hän arvostelee voimakkaasti presidenttiä, vaikka puolueen juuret ovat samassa islamistisessa liikkeessä valtapuolue AKP:n kanssa.

Opposition mahdollisuudet piilevät yhteistyössä ja vaalijärjestelmässä. Jos Erdoğan ei saa ehdotonta enemmistöä ensimmäisellä kierroksella, hän saa toisella kierroksella haastajakseen todennäköisesti Incen tai Aksenerin, jota tukevat siinä vaiheessa kaikki kolme oppositiopuoluetta.

Oppositio osoitti yhteistyökykynsä jo vaalien alla, kun viranomaiset yrittivät estää Aksenerin ehdokkuuden. 15 CHP:n kansanedustajaa liittyi väliaikaisesti Iyi:n parlamenttiryhmään, jotta vaalilain vaatimukset saatiin täytettyä.

Kaikesta huolimatta Erdoğan saattaa voittaa presidentinvaalit jo ensimmäisellä kierroksella. Sananvapaus on kaventunut merkittävästi parin vuoden takaisen vallankaappausyrityksen jälkeen, eikä presidenttiä uskalleta arvostella julkisesti.

Sitä paitsi Turkki on edelleen poikkeustilassa, jota on pidennetty jo seitsemän kertaan kahden vuoden takaisen vallankaappausyrityksen jälkeen. Yli 150 000 ihmistä on erotettu sen aikana viroistaan ja yli 200 000 on pidätetty tai vangittu. Lähes 190 tiedotusvälinettä on lakkautettu ja yli 300 toimittajaa on pidätetty.

”Eikö hän häpeä, kutsua nyt minut televisioon”, Erdoğan sanoi televisiohaastattelussa.

Mielipidemittausten perusteella Muharren Incella, 54, on parhaat mahdollisuudet nousta Erdoganin haastajaksi vaalien toiselle kierrokselle.

Turkissa tehtyjen mielipidemittausten tulokset ovat ainoastaan suuntaa antavia. Kesäkuussa julkaistujen kyselyjen perusteella Erdoğanille olisi luvassa 42–51 prosenttia äänistä vaalien ensimmäisellä kierroksella.

Ince sai samoissa kyselyissä 22–32 prosentin ja Aksener 9–23 prosentin kannatuksen. Toisella kierroksella Erdoğan voittaisi niukasti sekä Incen että Aksenerin.

Ince on yrittänyt haastaa Erdoğanin televisioon vaaliväittelyyn. Presidentti on kuitenkin suhtautunut ehdotukseen halveksivasti.

”Eikö hän häpeä, kutsua nyt minut televisioon”, Erdoğan sanoi televisiohaastattelussa.

Incen kannatus on ollut kuitenkin kasvussa. Hän kiertänyt maata ja puhunut sovinnollisuuden puolesta päinvastoin kuin Erdoğan, jonka nationalistinen sanoma jakaa turkkilaisia kahtia presidentin kannattajiin ja vastustajiin

Ince on luvannut palauttaa kansalaisten perusoikeudet ja oikeusvaltion. Hänen voittonsa vaikuttaisi välittömästi myös ulkopolitiikkaan. Ince haluaisi parantaa suhteita Yhdysvaltoihin ja EU-maihin, kun Erdoğan on liittoutunut yhä tiiviimmin Venäjän kanssa.

 

Kurdien asiaa ajavaa demokraattista vasemmistopuoluetta HDP:ta ei ole otettu mukaan opposition yhteisrintamaan kansallismielisten turkkilaisten vastustuksen vuoksi.

HDP on asettanut presidenttiehdokkaakseen entisen puheenjohtajansa Selahattin Demirtasin. Hän hävisi Erdoğanille vuoden 2014 vaaleissa, mutta hän on edelleen yksi Turkin suosituimmista poliitikoista.

Demirtas ei voi kampanjoida, sillä hän istuu vankilassa syytettynä yhteistyöstä terroristijärjestöksi luokitellun PKK:n kanssa. Silti hänelle on luvassa noin kymmenen prosentin äänisaalis.

Muut oppositiojohtajat ovat vaatineet viranomaisia vapauttamaan Demirtasin ainakin vaalikampanjan ajaksi. Erdoğan vastustaa ajatusta. Hän on hyökkäillyt kiivaasti Demirtasia vastaan ja uhkaillut häntä kuolemantuomiolla.

 

Mielipidemittausten perusteella AKP saattaa menettää enemmistönsä parlamentissa, vaikka Erdoğan voittaisi presidentinvaalit. Ratkaisevassa asemassa ovat ne 1,5 miljoonaa nuorta, jotka pääsevät äänestämään ensimmäistä kertaa.

Ratkaisu on myös kurdien käsissä. Monet konservatiiviset ja uskonnolliset kurdit ovat äänestäneet perinteisesti AKP:ta, mutta ääniä saattaa nyt karata HDP:lle ja muille oppositiopuolueille. Presidentin politiikka ärsyttää kurdeja, jotka muodostavat lähes viidenneksen Turkin väestöstä.

AKP:n asemia konservatiivisten kurdien silmissä heikentää myös se, että puolue on vaaliliitossa nationalistisen MHP:n kanssa. Sitä paitsi kurdien asuttama Kaakkois-Turkki on ollut viime vuodet käytännössä sotatilassa.

Tuhansia ihmisiä kuoli Turkin armeijan ja kurdikapinallisten välisissä yhteenotoissa vuosina 2015–2016. Sen jälkeen HDP:n johtajia on vangittu ja kurdien tiedotusvälineitä on suljettu.

Turkin äänikynnys on korkea, kunkin puolueen pitää saada kymmenen prosenttia äänistä noustakseen parlamenttiin. Mielipidekyselyjen perusteella HDP saattaa ylittää rajan niukasti.

AKP menetti ehdottoman enemmistönsä vuoden 2015 vaaleissa, kun HDP nousi parlamenttiin 13 prosentin ääniosuudella. Erdoğan aloitti sen jälkeen sotilasoperaation sekä PKK:ta että äärijärjestö Isisiä vastaan ja julisti uudet vaalit, jotka hän voitti lopulta selvin luvuin.

Opposition voitto parlamenttivaaleissa loisi Turkkiin kokonaan uudenlaisen poliittisen tilanteen. Perustuslain muutos tuo presidentille lisää valtaoikeuksia, mutta se antaa samalla parlamentille tietyissä asioissa veto-oikeuden hänen päätöksiinsä.

Oppositio pelkää, että Erdoğan ja AKP yrittävät väärentää vaalien tuloksen, mikä johtaisi todennäköisesti mielenosoituksiin ja levottomuuksiin.

Viime vuoden kansanäänestyksessä vaalitarkkailijat syyttivät viranomaisia laajamittaisesta vaalivilpistä.