Pieleen meni
Rauhannobelisti Abiy Ahmedin piti tehdä Etiopiasta yhtenäinen ja vakaa. On käynyt juuri päinvastoin.
Kun Norjan Nobel-komitea ilmoitti myöntävänsä vuoden 2019 Nobelin rauhanpalkinnon Etiopian pääministerille Abiy Ahmed Alille, perusteet vaikuttivat kestäviltä
Abiy nousi valtaan huhtikuussa 2018. Laajat mielenosoitukset korruptiota, ihmisoikeusrikkomuksia ja kasvavaa työttömyyttä vastaan olivat horjuttaneet Etiopian hallitusta jo vuosien ajan.
Kolmessa kuukaudessa pääministeri lopetti 20 vuotta kestäneen sodan naapurimaan Eritrean kanssa, purki Etiopian poikkeustilalait, armahti tuhansia poliittisia vankeja, lopetti tiedotusvälineiden sensuurin, laillisti kielletyt oppositiopuolueet, erotti joukoittain korruptiosta epäiltyjä armeijan ja hallinnon edustajia sekä lupasi vahvistaa demokratiaa vapailla vaaleilla.
Abiyn eduksi Nobel-komitea luki senkin, että hän ilmoitti johtotähdekseen Etiopian yhtenäisyyden lujittamisen ja kansanryhmien välisten erojen häivyttämisen.
