EKP:n uhkapeli – suurin huoli kohdistuu Ranskaan ja Italiaan

Kun poliitikot kiistelevät, Euroopan keskuspankki on ottanut päävastuun taistelussa taantumaa vastaan.

EKP
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Eurokriisi oli kuumimmillaan heinäkuussa 2012, kun Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi asteli tummassa puvussaan puhujapönttöön kansainvälisessä investointikonferenssissa Lontoossa. Espanjan ja Italian korot olivat kohonneet huolestuttavan korkealle, ja EKP:ssa pelättiin, että niiden luottohanat sulkeutuvat.

Draghi oli pohtinut tarkasti , mitä hän aikoi sanoa. Hän korosti euron merkitystä Euroopan taloudelle ja vakuutti, että euroalue on paljon vahvempi kuin yleisesti luullaan. Mutta kaikkein tärkein lause tuli vasta puheen loppupuolella.

”Euroopan keskuspankki on valmis toimivaltansa puitteissa kaikkiin tarvittaviin toimiin euron säilyttämiseksi”, Draghi sanoi ja piti lyhyen teatraalisen tauon. ”Ja uskokaa minua, se riittää.”

Puhetta tulkittiin markkinoilla tarkasti, kuten suurten keskuspankkien pääjohtajien puheita yleensäkin. Draghin katsottiin tarkoittaneen, että EKP on valmis tukemaan Espanjaa ja Italiaa ostamalla niiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Vaikutus oli toivottu, korot kääntyivät laskuun. Kukaan ei kuitenkaan arvannut, että pääjohtajan kahdesta tarkkaan harkitusta lauseesta tulisi eurokriisin dramaattinen käännekohta.

Euroalueen johtavat poliitikot olivat kiistelleet jo pitkään kriisimaiden velkojen hoidosta. Monet pitivät velkojen yhteisvastuuta ainoana keinona, mutta sitä vastustettiin ankarasti muun muassa Saksassa ja Suomessa. Nyt EKP otti vastuun kontolleen.