Ei-äänille selvä voitto – loppuvatko Kreikasta rahat?

Maan pankkien kohtalo on nyt EKP:n käsissä.

Aléxis Tsípras
Teksti
Jarmo Raivio

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Kreikkalaiset hylkäsivät selvin numeroin maan velkojien vaatimat talouden lisäkiristykset. Sunnuntaisessa kansanäänestyksessä ei-puolen kannatus oli yli 60 prosenttia. Äänestysvilkkaus oli 63 prosenttia.

Kansanäänestys oli Kreikan pääministerin, vasemmistolaisen Syriza-puolueen johtajan Alexis Tsipraksen yllätysveto, johon hän turvautui Kreikan ja sen päävelkojien neuvottelujen ajauduttua viime viikolla umpikujaan. Äänestyksessä kreikkalaisilta kysyttiin, hyväksyivätkö he velkojien ehdotuksen, joka olisi merkinnyt esimerkiksi veronkorotuksia ja entistäkin tiukempaa talouskuria.

On erittäin epäselvää, mitä seurauksia ei-puolen voitolla Kreikalle on. Ennen kansanäänestystä useiden euromaiden johtajat varoittivat, että käytännössä äänestyksessä on kyse Kreikan eurojäsenyydestä. EU-maiden lisäksi Euroopan keskuspankki EKP sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat lainanneet Kreikalle rahaa maan ajauduttua velkakriisiin.

Pääministeri Tsipras piti vaalituloksen selvittyä televisiopuheen, jossa hän ilmoitti Kreikan palaavan heti maanantaina neuvottelupöytään. Paluusta ei tule helppo, Saksan apulaisliittokansleri Sigmar Gabriel totesi sunnuntai-iltana olevan ”vaikea kuvitella”, miten uudet neuvottelut Kreikan kanssa olisivat edes mahdolliset.

Tarkkaan ottaen äänestäjät hylkäsivät yhden ratkaisuehdotuksen Kreikan ja sen päävelkojien koko alkuvuoden kestäneissä neuvotteluissa. Neuvotteluja ei kuitenkaan koskaan saatu päätökseen. Äänestyksen kohteena ollut ehdotus koski Kreikan edellistä pelastusohjelmaa, joka keskeytettiin, kun neuvotteluissa ei päästy tulokseen.

Seuraavaksi jännitetään, mitä Euroopan keskuspankki EKP päättää maanantaina tehdä. EKP käytännössä pitää pystyssä Kreikan pankkeja myöntämällä maan keskuspankin välityksellä niille rahoitusta, jolla paikataan jo pitkään jatkunutta talletuspakoa. Kesäkuun lopussa Kreikan pankit joutuivat sulkemaan ovensa, kun neuvottelujen kariuduttua EKP päätti, ettei se enää kasvata hätäavun määrää.

Pankkien sulkemisesta ja käteisen nostorajoituksista huolimatta maan pankeista loppuvat rahat todennäköisesti ensi viikon alussa, jos lisärahoitusta ei saada. Hätärahoituksen kasvattamisen sijaan EKP voi myös päättää, että jo maksettua rahoitusta on maksettava takaisin. Sillon Kreikan pankkijärjestelmä olisi käytännössä heti konkursissa.

Hallitus ilmoitti pankkien aukeavan normaalisti mutta on varsin epäselvää, miten se olisi mahdollista.

Ennen viikonlopun kansanäänestystä julkisuuteen vuodettiin tietoja suunnitelmista Kreikan pankkien pönkittämisestä ohjelmalla, johon kuuluisi myös talletusten leikkaaminen. Silloin tallettajat käytännössä menettäisivät osan rahoistaan. Suurten talletusten leikkaamista käytettiin, kun Kyproksen pankkijärjestelmä pelastettiin vuonna 2013.

Kreikka jätti jo maksamatta yhden lainansa Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Maalla ei ollut varaa maksaa velkaa kun se ei saanut pelastusohjelman viimeistä erää neuvottelujen kariuduttua.