Demokraatit löysivät Kamala Harrisista pelastajan – ”Kyllä, hän pystyy”

Harris kertoi puoluekokouksessaan pitämässään puheessa seisovansa vahvasti Ukrainan ja Nato-liittolaisten rinnalla.

Yhdysvallat
Teksti
Teppo Tiilikainen
6 MIN

Chicagon puoluekokous oli Kamala Harrisin suvereeni näytös, joka yhdisti demokraattisen puolueen kamppailuun Donald Trumpia vastaan.

Harris lupasi varhain perjantaiaamuna pitämässään puheessa kunnioittaa ja puolustaa demokratian ja oikeusvaltion perusperiaatteita, jos hänet valitaan presidentiksi.

”Voitte aina luottaa siihen, että asetan maani puolueen ja itseni edelle”, hän sanoi.

Samalla hän hyökkäsi voimakkaasti Trumpia vastaan. Hän muistutti Trumpin ensimmäisen presidenttikauden kaaoksesta ja siitä, että hän yritti kumota vuoden 2020 tappiollisen vaalituloksen lähettämällä aseistetun mellakoitsijajoukon kongressiin.

Harris on poliitikkona kuin uudesti syntynyt. Hän esiintyy vapautuneesti ja haastaa Trumpin leimaamalla hänet vanhoja aikoja haikailevaksi menneisyyden mieheksi. Samalla hän korostaa omaa ammatillista taustaansa syyttäjänä erotukseksi Trumpista, joka on tuomittu vakavista rikoksista.

Harrisin mukaan Trump aikoo vapauttaa kongressin valtauksesta tuomitut mellakoitsijat ja vangita poliittisia vastustajiaan, jos hänet valitaan presidentiksi.

”Trumpin paluulla Valkoiseen taloon olisi erittäin vakavia seurauksia”, hän sanoi.

Chicagon nelipäiväinen puoluekokous sujui alusta loppuun innostuneessa ja toiveikkaassa hengessä. Barack ja Michelle Obama, Bill ja Hillary Clinton, edustajainhuoneen entinen puhemies Nancy Pelosi ja muut demokraattisen puolueen kellokkaat kävivät vuoron perään lavalla ylistämässä Harrisia.

Puhujalavalla nähtiin myös Donald Trumpiin pettyneitä republikaaneja ja jopa hänen entinen lehdistösihteerinsä Stephanie Grisham. Hän sanoi tukevansa Harrisia nähtyään omakohtaisesti, kuinka moraaliton ja valheellinen Trump on.

Harris on sähköistänyt demokraattisen puolueen samalla tavalla kuin Obama vuonna 2008. Hänen tavoitteenaan on samanlainen laaja koalitio, joka nosti Obaman aikoinaan presidentiksi. Hanketta tukee myös Obama, joka muotoili puoluekokouksessa vanhan iskulauseensa Yes, we can! uusiksi muotoon Yes, she can, eli Kyllä, hän pystyy!

Harris on ollut tähän asti melko etäinen hahmo Yhdysvaltojen politiikassa ja nyt nähty innostus on yllättänyt sekä puoluejohdon että rahoittajat. Hän on onnistunut keräämään ehdokkuutensa ensimmäisen kuukauden aikana vaalikassaansa ennätykselliset 500 miljoonaa dollaria.

Hän onnistui aikoinaan San Franciscon piirisyyttäjänä, Kalifornian oikeusministerinä ja senaattorina, mutta Joe Bidenin varapresidenttinä hän ei löytänyt luontevaa roolia. Hän esiintyi julkisuudessa harvakseltaan ja häneen lyötiin epäonnistujan leima.

Harris sai Bidenin hallinnossa hoitaakseen Keski-Amerikan siirtolaisuuden ”juurisyiden” selvittämisen eli saman tehtävän, jota Biden oli hoitanut Obaman varapresidenttinä.

Hän pyrki yhteistyöhön Guatemalan, Hondurasin, El Salvadorin ja Meksikon kanssa siirtolaisvirran katkaisemiseksi, mutta siirtolaisten tulo ei katkennut vaan päinvastoin lisääntyi. Se altisti hänet republikaanien kritiikille, ja demokraattien leirissä pohdittiin jossakin vaiheessa jopa varapresidenttiehdokkaan vaihtamista.

Harris johtaa mielipidetiedusteluja valtakunnantasolla ja hän on kohentanut tuntuvasti asemiaan keskeisissä vaa’ankieliosavaltioissa, joissa vaalit lopulta ratkaistaan. Maanläheisen Tim Walzin nostaminen varapresidenttiehdokkaaksi on osaltaan karistanut kalifornialaiseen Harrisiin keskilännessä kohdistuvia epäluuloja.

Vaaleihin on kuitenkin vielä lähes kaksi ja puoli kuukautta, joten tilanne ehtii muuttua moneen kertaan.

Puoluekokouspuheessaan Harris muisteli omaa elämäntarinaansa, joka tuo joiltakin osin mieleen Obaman tarinan. Hän on Jamaikalla syntyneen isän ja intialaisen äidin tytär ja hän mieltää itsensä sekä mustaksi että intialaistaustaiseksi amerikkalaiseksi.

Puoluekokouksessa hän pyrki rakentamaan samastumispintaa tavallisille amerikkalaisille korostamalla keskiluokkaista taustaansa ja lapsuuskotiaan, jossa kuunneltiin paljon musiikkia: Aretha Franklinia, John Coltranea ja Miles Davisia.

”Muistan aina sen ison Mayflower-kuorma-auton, joka oli täynnä tavaroitamme, valmiina lähtemään Illinoisiin, Wisconsiniin tai minne tahansa vanhempiemme työt veivät meidät”, hän sanoi.

Kamala Harris on demokraattisen puolueen historian toinen naisehdokas Hillary Clintonin jälkeen, mutta päinvastoin kuin Clinton, hän ei korosta sukupuoltaan. Mielipidemittaukset kertovat kuitenkin, että naisten selvä enemmistö tukee häntä, kun taas yli puolet miehistä kannattaa Trumpia.

Mielipidemittausten mukaan Harris on myös nuorten suosikki. Hän käyttää hyväkseen sosiaalista mediaa puhuessaan heille tärkeistä asioista. Hän puolustaa naisten aborttioikeutta ja tasa-arvoa ja vaatii tehokkaampaa ilmastopolitikkaa.

Harris puhuu paljon vapaudesta, joka on kuulunut perinteisesti republikaanien sanavarastoon. Vapauden teema korostui myös puoluekokouksessa sekä hänen kampanjavideollaan, jonka soundtrackina on Beyoncen kappale Freedom.

Harris luetaan Bidenin tavoin demokraattisen puolueen maltilliseen keskustaan. Normaalioloissa hän ei ehkä kelpaisi demokraattien vasemman laidan ”edistyksellisille”, mutta Trumpin pelko on suoristanut rivit hänen taakseen.

Tosiasiassa Harrisin poliittista linjaa ei tunneta kovin tarkasti. Hän ei ole suuri ideologi tai visionääri vaan pragmaatikko, joka on vaihtanut näkemyksiään tilanteen mukaan.

Hän vakuuttaa nyt, ettei kannata liuskekaasuhankkeiden kieltämistä, mitä hän ajoi vielä muutama vuosi sitten. Toisaalta hän kannattaa marijuanan laillistamista, mitä hän aikoinaan vastusti. Myös hänen kantansa kuolemanrangaistukseen on vaihdellut tilanteen mukaan.

Puoluekokouspuheen perusteella Harris jatkaisi presidenttinä suurin piirtein Bidenin ulkopoliittisella linjalla.

”Presidenttinä seisoisin vahvasti Ukrainan ja Nato-liittolaistemme rinnalla”, hän sanoi.

Mutta sävyerojakin löytyy. Harris on arvostellut Israelia suoremmin kuin Biden. Tavatessaan pääministeri Benjamin Netanjahun heinäkuussa hän totesi, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään. Samalla hän korosti huolta Gazan tilanteesta ja vaati Israelia lopettamaan sodan.

”Emme saa turtua kärsimykseen, joten en aio vaieta”, hän sanoi.

Varapresidenttinä Harris on luonut läheisiä suhteita Aasiaan, joka on keskeisessä asemassa Yhdysvaltain ulkopolitiikassa. Tavatessaan Japanin, Filippiinien ja Kiinan johtajia hän on korostanut ihmisoikeuksien ja sananvapauden merkitystä.

Hänen talouspolitiikkansa haiskahtaa populistiselta. Äänestäjät ovat ärsyyntyneet inflaation korottamista ruokalaskuista, ja Harris lupaa nyt kieltää kohtuuttomat hintojen korotukset.

Hänen mukaansa elintarvikkeiden hinnoittelulle on luotava selkeät pelisäännöt, jotka estävät elintarvikeyhtiöitä kasvattamasta voittojaan kuluttajien kustannuksella.

Lisäksi hän on luvannut kiristää yritysverotusta ja keventää keskiluokan ja erityisesti lapsiperheiden verotusta sekä lisätä valtion tukea terveydenhuoltoon ja ensiasunnon ostajille.

Harrisin kannatuksen nousu on ollut sokki Trumpille ja suistanut hänen vaalikampanjansa raiteiltaan.

Toistaiseksi Trump on keskittynyt lähinnä pilkkaamaan Harrisin etnistä taustaa ja naurua. Hän on yrittänyt leimata Harrisin kommunistiksi ja ultraliberaaliksi. Lisäksi hänen kampanjansa levittää sosiaalisessa mediassa huhua, jonka mukaan Harrisilla olisi alkoholiongelma, ja että hän olisi esiintynyt kampanjatilaisuuksissaan humalassa. Väitteelle ei ole esitetty mitään todisteita.

Trumpin tukijoihin kuuluva vaikutusvaltainen senaattori Lindsey Graham varoitti NBC-yhtiön perinteisessä Meet the Press -ohjelmassa, että jatkuva Harrisin loukkaaminen saattaa kääntyä republikaaneja vastaan ja johtaa vaalitappioon. Hän toivoi, että Trump keskittyisi puheissaan asiakysymyksiin, ennen kaikkea siihen, mitä hän aikoo tehdä Yhdysvaltojen polttaville ongelmille kuten rajaturvallisuudelle ja inflaatiolle.

Trumpin kampanjaa arvostellaan myös äärioikealta. Osa häntä tukeneista radikaaleista somevaikuttajista pitää hänen näkemyksiään liian pehmeinä. He toivovat tiukempaa puhetta varsinkin roduista ja maahanmuutosta.