CIRS - Ekotalo, joka tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa

energiantuotanto
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
ekotalo
Ekotalo Vancouverissa ottaa vetensäkin taivaalta ja puhdistaa sen omalla tontillaan. Kuva Don Erhardt.

Perinteinen vihreä vastaus luonnonvarojen tuhlaamiseen on niukkuus ja nollakasvu. Vaatimukset mukavuuksista tinkimisestä saavat usein enemmistön ihmisistä vain vastustamaan muutosta.

Brittiläisen Kolumbian yliopiston uudessa Kestävän kehityksen vuorovaikutteisessa tutkimuskeskuksessa (CIRS) Vancouverissa on valittu aivan päinvastainen linja, kertoo yliopiston kestävän kehityksen ohjelman johtaja John Robinson. Tutkimuskeskus sai viime vuonna kampukselle toimitilat, joissa vihreät arvot yhdistyvät poikkeuksellisen viihtyisään työympäristöön.

Ekorakennuksen suunnitteluperiaatteena ei ole ollut vain tavanomainen ympäristövaikutusten minimointi vaan suorastaan positiiviset nettovaikutukset. CIRS tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa, ja se puhdistaa vettä enemmän kuin se tarvitsee. Yliopiston mukaan rakennus on Pohjois-Amerikan ympäristöystävällisin.

Rakennuksen hiilidioksidipäästöjä voi arvioida kahdella mittarilla. Talon elinkaaren aikana lämmitys, jäähdytys ja sähkönkulutus tuottavat hiilidioksidia. Toisaalta talon rakentaminen yleensä tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Erityisen suuri hiilijalanjälki on teräsbetonilla.

Vancouverin ekotalossa ei ole käytetty terästä tai betonia lainkaan pohjakerroksen yläpuolella. Rakennukseen käytetty puu taas sitoo 500 tonnia hiiltä. Talossa on hyödynnetty puuta myös mäntykuoriaisten tuhoamista metsistä.

Mäntykuoriaisesta on tullut Brittiläisessä Kolumbiassa fossiilisia energianlähteitäkin suurempi ilmasto-ongelma. Provinssin laajat metsät ovat muuttumassa hiilinieluista hiilidioksidin lähteeksi, kun alueen havupuut kuolevat pystyyn. Mäntykuoriaisista on tullut maanvaiva Tyynen valtameren rannikolla juuri ilmaston lämpenemisen takia, joten ongelma ruokkii itseään.

Käyttäjien hyvinvointi

Ekotalo tuottaa osan tarvitsemastaan sähköstä katolle ja seinille sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Osan lämmöstä rakennus saa geotermisesti maasta, mutta se hyödyntää myös naapurilaboratorion ylijäämälämpöä. Laskennallisesti se on plusenergiatalo.

Lähes kaikkiin huoneisiin tulvii luonnonvaloa, myös auditorioon. Ikkunoiden edessä kasvatetaan kuitenkin köynnöskasveja, jotta kesällä ei tulisi liian kuuma. Vancouverin ilmastossa lehdet putoavat syksyllä kuten Suomessakin.

Kaikki rakennuksen vesi on peräisin katon sadevesikeräimistä. Juomavedeksi puhdistettu vesi kierrätetään useampaan kertaan, eli vessojen huuhteluun ei käytetä kaikkein laadukkaimman puhtausluokan vettä. Jätevedet puhdistetaan paikallisesti ja käytetään talon pihamailla.

Robinsonin mukaan tällaisen teknologian ympäristöeettiset seuraukset ovat joskus intuition vastaisia. Esimerkiksi veden säästämisessä ei CIRSissä ole mitään järkeä. Ekotalohan on päinvastoin kone, joka puhdistaa vettä sitä enemmän, mitä enemmän sitä käytetään.

Rakennuksessa työskentelevien kannalta ympäristöajattelu ei tarkoita hyvinvoinnista tinkimistä, päinvastoin. Esimerkiksi sisäilman laatu on poikkeuksellisen hyvä, ja jokaiseen työhuoneeseen tulee luonnonvaloa.

CIRS monitoroi jatkuvasti rakennuksen energiankulutusta, hiilidioksidipäästöjä ja veden kiertokulkua. Tutkijat pyrkivät myös mittamaan talon käyttäjien terveyttä, työn tuottavuutta ja jopa onnellisuutta.

Plusenergiatalo lukuina

Kestävän kehityksen mallitalo Vancouverissa nielee puurakenteisiinsa 500 tonnia hiiltä. Pohjakerroksen yläpuolella kantavissa rakenteissa ei ole lainkaan terästä tai betonia.

Kaikki rakennuksessa käytetty vesi tulee taivaalta. Vancouverissa sataa vähän väliä, mutta pitkän poutajakson varalta talossa on kuitenkin 100 000 litran sadevesitankki. Jäteveden puhdistus ja kierrätys hoituu sataprosenttisesti paikan päällä.

Rakennus tuottaa energiaa vuosittain 275 megawattituntia enemmän kuin se itse käyttää. Auringonvalo kattaa kymmenen prosenttia rakennuksen sähköntarpeesta ja 60 prosenttia veden lämmitykseen tarvittavasta energiasta.

Keskuksen rakentaminen maksoi 26 prosenttia enemmän kuin vastaavien saman kampuksen rakennusten. Yliopisto uskoo pienemmän energialaskun maksavan tämän investoinnin takaisin 20 vuodessa.