Bulgaria paransi tapojaan ja vapautuu EU:n korruptioseurannasta, taantunut Romania jää yksin tarkkailuluokalle
Romanian valtapuolue on yrittänyt ajaa läpi muun muassa lakimuutoksia, joilla olisi laillistettu osa lahjonnasta ja merkittävästi lievennetty korruptiosta tuomittujen poliitikkojen rangaistuksia.
Euroopan unionin komissio lopettaa korruption kitkemistä tarkkailevan yhteistyö- ja seurantamekanismin CVM:n Bulgarian osalta, mutta Romania jää edelleen tarkkailuluokalle. Tarkkailu on jatkunut jo toista vuosikymmentä.
Kun Bulgaria ja Romania hyväksyttiin EU:n jäseniksi vuonna 2007, Brysselissä tiedettiin hyvin, että maiden yhteiskunnat eivät vielä täytä EU:n länsimaisille oikeusvaltioille asettamia kriteerejä. Sekä Sofia että Bukarest tunnettiin kaupunkeina, joissa rehottivat kommunismin romahduksen perintönä syntynyt varjoyhteiskunta ja järjestäytynyt rikollisuus. Poliittisia päätöksiä ostettiin lähes avoimesti.
Poliittinen paine unionin laajentumiseen kuitenkin voitti, ja maat hyväksyttiin Euroopan unioniin. Samalla niiden oli kuitenkin jäsenyyden ehtona hyväksyttävä, että molemmat pantiin vuonna CVM-tarkkailuun sen suhteen, kuinka hyvin ne pystyvät jatkossa sitoutumaan oikeusvaltioperiaatteisiin. Käytännössä tämä tarkoitti korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkemistä.
Tiistaina 22. lokakuuta 2019 EU:n komissio suositteli, että Bulgarian osalta CVM lopetetaan mutta Romanian osalta se jatkuu. Komission mukaan Bulgaria on kyennyt riittävän hyvin suitsimaan maan lahjontakulttuuria ja kitkemään järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä.
Romanian keskeinen ongelma on ollut maan suurimman puolueen PSD:n hallintotavat, jotka ovat olleet oikeusvaltion vastaisia. PSD on sosiaalidemokraattinen puolue, joka on perinyt manttelinsa entisiltä kommunisteilta. Se on johtanut Romaniaa tammikuusta 2017.
EU on joutunut ojentamaan valtapuoluetta useaan kertaan sen suhteen, mikä demokratiassa on sallittua ja mikä ei.
Romanian rämpiminen kuiville korruptiosuosta on näyttänyt etenemiseltä kaksi askelta eteenpäin ja kolme taaksepäin. PSD yritti ajaa läpi muun muassa lakimuutoksia, joilla olisi laillistettu osa lahjonnasta ja merkittävästi lievennetty korruptiosta tuomittujen poliitikkojen rangaistuksia. Lisäksi hallitus yritti heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja korruption vastaisen DNA-viraston toimintamahdollisuuksia.
PSD:n puheenjohtaja Liviu Dragnea todettiin vuonna 2018 oikeudessa syylliseksi vallan väärinkäyttöön. Hän hävisi juttunsa myös korkeimmassa oikeudessa ja on istunut toukokuusta 2019 lähtien vankilassa.
PSD:n harjoittamaapoliittista kulttuuria kuvaa myös se, miten Dragne valittiin puolueen puheenjohtajaksi vuonna 2015: hän peri paikkansa edelliseltä puheenjohtajalta Victor Pontalta siksi, että tämä oli joutunut syytteeseen muun muassa rahanpesusta, veronkierrosta ja korruptiosta.
Tällä hetkellä ilmassa on kuitenkin toivoa. Hallituksessa mukana ollut ollut liberaalipuolue ALDE vetäytyi PSD:tä edustavan pääministeri Viorica Dăncilăn hallituksesta 26. elokuuta, jolloin hallitus menetti enemmistönsä ja hävisi 10. lokakuuta parlamentin luottamusäänestyksessä. Presidentti Klaus Iohannis pyysi 15. lokakuuta Romanian suurimman oppositiopuolueen, kansallisen liberaalipuolueen PLN:n puheenjohtajaa Ludovic Orbania aloittamaan tunnustelut uuden hallituksen muodostamiseksi.