Brysselin 12 tunnin Kreikka-kokous: jäljellä kaksi kiistakysymystä

Suomi nousi Kreikkaa kovistelevien haukkamaiden eturiviin.

Euro
Teksti
Jarmo Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Maanantaiaamuna 12 tunnin Kreikka-huippukokoustamisen jälkeen jäljellä oli kokouslähteiden mukaan vielä kaksi kiistakysymystä. Sunnuntaina alkaneen kokouksen tarkoituksena oli puristaa Kreikalta sarja uusia talouden kiristys- ja uudistustoimia, jolloin maalle voidaan ryhtyä kokoamaan uutta kymmenien miljardien pelastuslainapakettia.

Ensimmäinen kiista koski rahastoa, johon Kreikkaa vaaditaan siirtämään valtion omaisuutta. Rahasto myisi omaisuutta, eli käytännössä yksityistäisi esimerkiksi valtionyhtiöitä, eikä kreikkalaisilla ei olisi mitään valtaa sen toimintaan. Kiista ei enää koska rahaston perustamista vaan sen kokoa, Kreikka ei siirtää rahastoon 50 miljardin euron arvosta omaisuutta.

Toinen jäljellä oleva kiista koskee Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n osallistumista uuteen pelastuspakettiin. Kreikka ei halua, että IMF:llä on merkittävä rooli paketissa ja sen ehtojen toteuttamisessa.

Jos sopua ei synny, Kreikalle ehdotetaan vuotaneen neuvotteluehdotuksen mukaan jäähyä euroalueesta, eli käytännössä maa irrotetaan eurosta määräajaksi. Eurosta irrotetun Kreikan velkoja voitaisiin leikata. On epäselvää, miten tällainen määräaikainen jäähy käytännössä toteutettaisiin.

Aiemmin sunnuntaina euromaiden valtiovarainministerit etsivät Kreikka-sopua Brysselissä. Kokouksen päättyessä euroryhmän puheenjohtaja, Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem totesi, että jäljellä on vielä ”muutama suuri kysymys”. Ne siirrettiin suoraan huippukokoukseen euromaiden valtionpäämiesten ratkottavaksi.