Brittien ikuinen kiista: Kyllä vai ei EU:lle?

Edes Margaret Thatcher ei ajanut Britanniaa tilanteeseen, jossa se tänä päivänä on.

Britannia
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kukaan ei tiedä, mitä konservatiivi pääministeri Harold Macmillan ajatteli heinäkuun 31. päivänä 1961. Silloin hän allekirjoitti huteralla käsialallaan nimensä Britannian EY-jäsenyysanomuksen alle. Päätös yllätti monet.

Yhdentyvä Eurooppa oli kyllä brittien mieleen. Winston Churchill puhui heti toisen maailmansodan jälkeen innostuneena Euroopan Yhdysvalloista, joka tekisi Euroopan kansat onnellisiksi ja estäisi Saksaa aseistautumasta.

Britit vain eivät tähän visioon kuuluneet. ”Meillä on jo Kansainyhteisö”, Churchill totesi.

Nyt Lontoosta oli kuitenkin lähtenyt jäsenanomus kohti Brysseliä.

Vuoden 1960 alussa pääministeri Macmillan oli kiertänyt kuukauden ajan Afrikkaa. Kruununsiirtomaa yksi toisensa jälkeen oli viestinyt pääministerille samaa: me tahdomme itsenäisyyden. Aurinko oli Britti-imperiumissa sittenkin kääntynyt laskuun. Jotain uutta oli löydettävä tilalle.