Saksan kieli nousussa

Opiskelijoiden kielivalintoja yhä hallitsevan englannin asema voi heikentyä, jos Britannia ja Yhdysvallat jatkavat eristäytymistään kansainvälisellä kentällä.

ulkomaat
Teksti
Mika Horelli

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Saksa aloitti 1. heinäkuuta puolivuotiskautensa EU:n puheenjohtajana. Brysselissä huomiota on kiinnitetty siihen, että aiemmista epäilyksistä huolimatta saksan kielen asema näyttää vahvistuvan sekä EU-maiden kouluissa että unionin hallinnossa.

Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, ranskan kielen osaamista pidettiin käytännössä edellytyksenä unionin byrokratiassa selviämiseen. Tilanne muuttui viimeistään unionin itälaajentumisen myötä vuonna 2004. Englanti syrjäytti ranskan EU-virkakunnan yleisimpänä yhteisenä kielenä.

EU:n toimielimissä käytetään tällä hetkellä 24:ää virallista kieltä, joista ranska, saksa ja englanti ovat niin kutsuttuja työkieliä. Britannian jäätyä EU:n ulkopuolelle englanti on virallisen kielen asemassa unionissa enää Irlannissa ja Maltalla. Molemmissa se on poliittisista syistä maan kakkoskieli.

Saksan kielen asemaa korostaa se, että Saksa on paitsi EU:n suurin jäsenmaa myös EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin äidinkieli. Monet komission hankkeisiin liittyvät uutiset leviävät nyt ensimmäisenä saksankielisen median kautta.

 

Saksan ulkoministeriön mukaan saksaa puhuu äidinkielenään noin sata miljoonaa ihmistä. Vieraana kielenä sitä opiskelee 15,4 miljoonaa ihmistä.

Saksan hallituksen rahoittama Goethe-instituutti tarjoaa EU-virkamiehille ja journalisteille kielikursseja. Instituutin mukaan oppilasmäärät Brysselissä ovat viisinkertaistuneet vuodesta 2012 vuoteen 2019.

Vuoteen 2015 verrattuna saksan opiskelijoiden määrä on maan ulkoministeriön mukaan kasvanut esimerkiksi Tanskassa 62 prosenttia, Alankomaissa 30 ja jopa Ranskassa 16 prosenttia. Puolassa saksaa opiskelee kaksi miljoonaa ihmistä. Myös EU:n ulkopuolella Venäjällä opiskelijoiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa 18 prosenttia.

Kehityksen on tulkittu liittyvän muun muassa siihen, että yhä useampi ulkomaille töihin tai opiskelemaan aikova nuori haluaa nyt Britannian asemesta Saksaan.

Saksan ei kuitenkaan ennakoida syrjäyttävän englantia. Eurostatin mukaan ei-englanninkielisten EU-maiden toisen asteen koululaisista 94,7 prosenttia luki 2017 ensimmäisenä vieraana kielenä englantia.Tutkijoiden mukaan pidemmällä aikavälillä englannin merkitys voi kuitenkin suhteellisesti vähentyä varsinkin, jos Yhdysvaltain ja Britannian aloittama nationalistinen eristäytyminen muuttuu pysyväksi ilmiöksi.

Suomessa trendi ei näy: saksan lukeminen toisena vieraana kielenä on viime vuosina romahtanut. Vielä vuonna 2000 saksaa luki Opetushallituksen tilaston mukaan 17,6 prosenttia kuudesluokkalaisista. Vuoteen 2018 mennessä luku oli supistunut vain 6,4 prosenttiin ikäluokasta.