Belgian oppi koronan torjuntaan: tempoilu on vaarallista, kovat rajoitukset pidettävä voimassa, vaikka tautitapausten määrä laskee

Belgian koronatilanne oli Euroopan synkimpiä niin keväällä kuin syksylläkin. Kolmatta aaltoa maahan ei enää haluta.

Belgia
Teksti
Mika Horelli

Belgia nousi viime keväänä koronakuolemien määrällä mitattuna Euroopan synkimpien maiden joukkoon. Huhtikuun puolivälissä koronaan kuolleita kirjattiin pahimmillaan keskimäärin 333 päivässä. Uusia tautitapauksia raportoitiin samaan aikaan enimmillään yli 2 400 henkilön päivävauhtia.

Belgian hallitus vastasi tilanteeseen käytännössä sulkemalla maan. Koulut, baarit ja ravintolat pantiin kiinni jo maaliskuun puolivälissä. Ihmiset komennettiin Euroopan parlamenttia myöten etätöihin. Kiinni menivät myös kaikki kaupat lukuunottamatta ruokakauppoja, kioskeja ja apteekkeja.

Julkisen liikenteen kulkuneuvojen sallittu matkustajamäärä pudotettiin neljännekseen normaalista ja maskit määrättiin palkollisiksi kaikissa julkisissa sisätiloissa.

Keinot tepsivät. Toukokuussa koronakuolemien määrä laski pariinkymmeneen ja uusien tartuntojen määrä alimmillaan vajaaseen sataan päivässä.

Tilanteen parantuminen johti rajoitusten purkuun. Baarit ja ravintolat avattiin uudelleen kesäkuun alussa.