”Aurinkoa, merta, hiekkarantaa ja Soberanaa!” – Kuuba lupaa rokottaa kaikki turistit omalla koronarokotteellaan
Yhdysvaltain ponnistelut Kuuban kommunistihallinnon näännyttämiseksi ovat tehneet maasta lääketeollisuuden ja lääkäriviennin pikkujättiläisen.
Koronaturisteilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka yrittävät muualle matkustamalla keplotella itselleen covid-19-tautia vastaan rokotteen aiemmin kuin heidän asuinpaikkansa rokotusjärjestys sen takaisi.
Monet yritykset epäonnistuvat nolosti. Vippaskonstien yrittäminen voi johtaa jopa vankilatuomion uhkaan, kuten kävi kanadalaiselle miljonääripariskunnalle, joka lensi yksityiskoneella Yukoniin saadakseen alueen alkuperäiskansalle siellä jaettavan rokotteen.
Mutta kenties jo muutaman kuukauden kuluttua koronaturisti voi lähteä matkaan tietäen, että on toivottu vieras.
Omaa rokotettaan kiivaasti kehittävä Kuuba aikoo tarjota sitä myös maahan saapuville matkailijoille.
Ranta- ja aurinkoloma rokotteilla höystettynä lienee lomapakettina ensimmäinen laatuaan.
Maan koronarokote on monella muullakin tavalla harvinainen hanke.
Kuuba on valtio, jonka kommunistista hallintoa Yhdysvallat on yrittänyt kaataa siitä lähtien, kun Fidel Castron johtamat kommunistisissit kaatoivat amerikkalaistuen turvin hallinneen Fulgencio Batistan diktatuurin vuonna 1959. Sitä on yritetty niin salamurhahankkeilla kuin talouspakotteillakin.
Vasta presidentti Barack Obama ryhtyi toisen virkakautensa loppupuolella vuonna 2016 purkamaan pakotteita ja korjaamaan välejä vierailemalla Kuubassa.
Häntä seurannut presidentti Donald Trump palautti pakotteet uudelleen voimaan ja väänsi saartoruuvia entistä tiukemmalle.
Samalla Yhdysvallat on pyrkinyt osoittamaan, että Fidel Castron ja hänen seuraajiensa julma sortohallinto on luonut Kuubasta takapajuisen yhteiskunnan, joka on kyvytön tuottamaan kansalaisilleen kunnollisen elämän perusaineksia, korkeintaan sikareita ja rommia.
Tähän perusoppiin sopii hyvin huonosti se, että Kuuba näyttääkin nyt pystyvän kehittämään antiikinaikaisissa laboratorioissaan rokotteen, joka on vertailukelpoinen maailman tunnetuimpien lääkeyhtiöiden tuotteiden kanssa – vieläpä lähes samassa ajassa.
Kuuban ylpeys on viralliselta nimeltään Finlay-FR-2. Siitä käytetään kuitenkin yleisesti nimeä Soberana 02. Soberana tarkoittaa itsenäistä.
Soberana 02 on lupaavin ja pisimmälle edennyt neljästä Kuuban kehittämästä koronarokote-ehdokkaasta, joilla se on tehnyt kokeita elokuusta 2020 lähtien.
Rokotteen etu on, että sitä ei tarvitse säilyttää pakasteessa tai jääkaappilämpötilassa. Toistaiseksi rokotteen ei ole todettu aiheuttaneen merkittäviä sivuvaikutuksia.
Tämän hetken tietojen mukaan Soberanaa annetaan kaikkiaan joko kaksi annosta neljän viikon välein tai kolme annosta kahden viikon välein. Täysi rokotusohjelma kestää siis kuukauden.
Kuuba aloitti maaliskuun alussa Soberanan kolmannen vaiheen rokotekokeilut, joihin osallistuu 150 000 vapaaehtoista.
Kolmosvaihe tarkoittaa rokotekehittelyssä yleensä viimeistä etappia ennen lääkintäviranomaisten antamaa myyntilupaa.
Ensimmäinen kansalaisille jaettava 100 000 annoksen erä valmistuu näillä näkymin huhtikuussa. Kuuban tavoitteena on rokottaa kaikki yksitoista miljoonaa kansalaistaan tämän vuoden loppuun mennessä.
”Ehkä ensimmäisenä maana maailmassa”, muistuttaa terveysministeriön rokoteasiantuntija, professori Ihosvany Castellanos Santos.
Jos tämä toteutuu, Kuubasta tulisi ensimmäinen Latinalaisen Amerikan valtio, joka rokottaa kansalaisensa alusta loppuun itse valmistamallaan rokotteella.
Samaan aikaan kun rokotetta pistetään kuubalaisiin, sitä on tarkoitus tarjota muillekin.
Kuuba toivoo herättävänsä elintärkeän matkailuelinkeinonsa taas henkiin Soberanan avulla. Ainakin tällä hetkellä sen vakaa aikomus on rokottaa kaikki maahan saapuvat turistit, jotka sitä haluavat.
Turistit saisivat ainakin ensimmäisen rokotepiikkinsä maahan saavuttuaan ja muut annokset tarvittaessa mukaansa.
Verkossa leviää jo mainoslause:
”Aurinkoa, merta, hiekkaa ja Soberanaa!”
Koronapandemia on tyhjentänyt Havannan vanhan kaupungin ja Varaderon rannat lomailijoista lähes tyystin. Paljolti sen takia Kuuban kansantuote supistui viime vuonna peräti 11 prosenttia. Peruselintarvikkeita kuten leipää, riisiä ja ruokaöljyä jonotetaan.
Kuuban onkin tarkoitus luoda rokotteesta myös valuuttatuloja tuova vientituote.
”Tavoitteemme on saada vielä tämän vuoden kuluessa ulkomailta sadan miljoonan annoksen tilaukset”, sanoo koronarokotteen kehittämisestä vastaavan Finlay-instituutin johtaja Vicente Vérez Bencomo Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle.
Karibianmeren naapurivaltiot ja Venezuela ovat ilmoittaneet haluavansa ostaa kuubalaisrokotetta.
Kiinnostusta on muuallakin. Ostajaehdokkaisiin kuuluvat ainakin Vietnam, Iran, Pakistan, Intia, Ghana ja Afrikan unioni AU, jolla on 55 jäsenvaltiota.
Amerikan valtioiden terveysjärjestö PAHO on antanut ymmärtää, että se saattaa rahoittaa jäsenmaittensa rokotehankintoja Kuubasta. Järjestö toivoo, että Kuubasta tulee ensimmäinen Latinalaisen Amerikan valtio, joka tuo markkinoille oman koronarokotteensa.
Jos näin käy, rokotteella on kauaskantoisia seurauksia koko Latinalaisen Amerikan lääkeomavaraisuuden kehittämiselle. Kuuban hallinnolle se merkitsisi suurta ulkopoliittista voittoa.
Koronavirusrokotteiden kehittäminen muistuttaa kilpajuoksua avaruuteen. Oma rokote on tärkeä varsinkin Kuuban, Kiinan tai Venäjän kaltaisille autoritäärisille valtioille.
Sen kehittäminen on sekoitus todellista tarvetta, kansallisylpeyttä sekä oman järjestelmän toimivuuden korostamista.
Vähintään yhtä paljon on kyse poliittisesta laskelmoinnista. Maat yrittävät hankkia strategisia liittolaisia ja etuja tarjoamalla ahdingossa oleville omaa rokotetta asevelihintaan tai ilmaiseksi. Tavoitteena on myös välttää nöyryyttävää rokoteriippuvuutta muista.
Mutta voiko Kuuban rokotepuheisiin luottaa? Tai itse rokotteen toimivuuteen?
Todennäköisesti voi, vastaa Glasgowin yliopiston talous- ja yhteiskuntahistorian laitoksen Kuuba-asiantuntija Helen Yaffe. Kuubassa on hänen mukaansa erittäin korkeatasoista biotekniikan ja rokotevalmistuksen tutkimusta ja tuotantoa, joka luo toivoa kaikille kehitysmaille kohtuuhintaisesta koronarokotteesta.
Kuuban terveydenhuoltojärjestelmä on myös hyvin pitkälle kehittynyt, Yaffe huomauttaa. Terveyspalvelut ja ja lääketieteen yliopisto-opiskelu ovat ilmaisia. Kuubassa on 95 000 lääkäriä eli yhdeksän lääkäriä 1 000 asukasta kohden. Suomessa heitä on tuhatta kohden alle neljä.
Sairaanhoitajia Kuubassa on 85 000. Kaikkiaan terveyssektorilla työskentelee melkein puoli miljoonaa kuubalaista.
”Se takaa, että rokotusohjelma tapahtuu varmasti nopeasti. Enkä olisi yllättynyt, jos monet päätyvät rokotteen takia valitsemaan lomakohteekseen Kuuban”, Yaffe sanoo amerikkalaisen CNBC-talousuutiskanavan haastattelussa.
”Toisaalta tilanne on vahvasti ristiriitainen: samaan aikaan kuubalaiset nousevat aamuneljältä jonottamaan saadakseen ruokaa tai peruslääkkeitä.”
Käytännössä juuri Washingtonin yritykset näännyttää kirottu kommunistihallinto polvilleen ovat tehneet Kuubasta lääketeollisuuden ja lääkäriviennin pikkujättiläisen.
Koronarokotteiden kehittäjä Finlay-instituutti perustettiin Havannaan 1980-luvulla Fidel Castron määräyksestä. Se on epidemiologinen tutkimus- ja tuotekehityskeskus, jonka päätehtävänä on alusta asti ollut torjua Yhdysvaltain taloussaarron vaikutuksia lääke- ja rokotealalla.
Koska saarto ei salli amerikkalaisten lääkevalmistajien patenttilääkkeiden vientiä Kuubaan tai lisenssivalmistusta siellä, Finlay-instituutilla on jo yli 30 vuoden kokemus huipputason biotekniikasta ja rokotevalmistuksesta.
Kuubalaistiedemiehet kehittivät ensimmäisen oman rokotteensa jo 1980-luvulla. Se toimi meningokokki b-bakteerin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta vastaan.
”Nykyään Kuuba valmistaa melkein kaikki tarvitsemansa rokotteet sekä useita erikoislääkkeitä”, terveysministeriön professori Santos kertoo.
Kuuba myös vie rokotteita ja antibiootteja 44 maahan, Amerikan valtioiden terveysjärjestö PAHO laskee.
Soberanan kolmannen vaiheen rokotekokeiden pääongelma on, että Kuubassa ei ole tarpeeksi koronapotilaita sitä varten. Väkiluvultaan Suomea kaksi kertaa suuremmassa Kuubassa on kirjattu lähes 52 000 koronavirustartuntaa ja noin 330 kuolemaa.
Kuuba onnistui torjumaan koronaviruksen ensi aallon vuoden 2020 puolivälissä sulkemalla tiukasti rajansa sekä voimakkaalla, monien mielestä uhkailevalla, tiedotuskampanjalla.
Kahden viime kuukauden aikana tautitapausten määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun.
Rokotekokeiluunsa Kuuba on löytänyt hengenheimolaisen Iranista. Myös Iranin islamilainen pappishallinto on jo yli 40 vuoden ajan ollut Yhdysvaltain horjutusyritysten ja talouspakotteiden pääkohteita.
Lähi-idän valtioista juuri Iran on kärsinyt koronaviruksesta eniten. Siellä on todettu yli puolitoista miljoonaa tartuntaa ja yli 60 000 koronaviruksen aiheuttamaa kuolemaa.
Maan korkein hengellinen johtaja ajatolla Ali Khamenei on kuitenkin ilmoittanut, ettei maa hanki rokotteita ”epäluotettavilta” Yhdysvalloilta tai Britannialta.
Suuri osa Soberanan kolmosvaiheen kokeista tehdään nyt Iranissa, jossa niitä vetää maan Pasteur-instituutti.
Kuuba ja Iran ovat sopineet jakavansa rokotetutkimustaan ja -teknologiaansa. Iran kehittää paraikaa itse kahta koronarokotetta.
Niistä lupaavampi Cov-Pars eli Cov-Persia julkistettiin helmikuussa. Se voidaan joko pistää tai antaa nenäsumutteena. Iran pyrkii sen avulla ”koronarokotetuotannon keskukseksi” jo lähikuukausina, ilmoitti maan terveysministeri Saeed Namaki.
Koronarokoteviennin onnistumismahdollisuuksia pohjustaa vahvasti Kuuban jo vuosikymmeniä harjoittama ”valkotakkidiplomatia”.
Kuuba on Castron vallan alkuajoista asti lähettänyt tuhansia lääkäreitä ja sairaanhoitajia eri puolelle maailmaa auttamaan vaikeiden ja äkillisten epidemioiden torjunnassa ja vahvistamaan hätää kärsiviä terveydenhuoltojärjestelmiä.
Ohjelma käynnistyi vuonna 1963 lääkäriryhmällä, jonka Kuuba lähetti edellisvuonna Ranskan siirtomaavallasta pitkän sodan jälkeen itsenäistyneeseen Algeriaan.
Sen jälkeen valkotakkiprikaatit ovat työskennelleet yhteensä noin sadassa maassa. Koronapandemian puhjetessa alkuvuonna 2020 Kuuballa arvioitiin olevan 28 700 lääkäriä ja sairaanhoitajaa kaikkiaan 59 maassa.
Kuuballa on siis enemmän lääkintähenkilöstöä työskentelemässä ulkomailla kuin maailman seitsemän merkittävimmän teollisuusmaan ryhmän G-7:n jäsenvaltioilla yhteensä.
”Kansainvälinen toiminta lääkintäalalla on kuubalaisten dna:ssa, ja itse asiassa Kuuban perustuslaki sisältää sitoumuksen jakaa kuubalaisten lääkintäalan kyvyt muiden kehitysmaiden kanssa”, totesi kanadalaisen Dalhousien yliopiston Latinalaisen Amerikan ohjelman professori John Kirk CNBC-televisiokanavan haastattelussa.
Valkotakkidiplomatian päätehtävänä on ollut tarjoilla maailmalle vahva viesti siitä, että Kuuban hallinto on valitsemallaan yhteiskuntajärjestelmällä pystynyt luomaan toimivan ja kaikkia kansalaisia palvelevan julkisen terveydenhoitojärjestelmän – kaikista siihen kohdistuneista horjutusyrityksistä huolimatta.
Terveydenhoitoalan työntekijät ja alan osaaminen on myös tärkeä vientituote maalle. Kuuba kerää valtaosan julkisten palvelujen viennin yli viiden miljardin euron vuosituloista juuri terveysalan apuhankkeista.
Tärkein niistä on Öljyä lääkkeistä -ohjelma Venezuelassa. Kuuban lähettämät yli 20 000 lääkäriä, hammaslääkäriä ja sairaanhoitajaa käytännössä pitävät pystyssä Venezuelan terveydenhuoltoa. Vastineeksi Venezuela toimittaa Kuubaan valtaosan sen tarvitsemasta raakaöljystä, yli 2,5 miljardin euron arvosta vuodessa.
Yhdysvallat on yrittänyt taivutella muita valtioita kieltäytymästä kuubalaisavusta. Yhdysvallat on väittänyt Kuuban riistävän törkeällä tavalla lääkäreitään ja sairaanhoitajiaan pakottamalla heitä maailmalle vaarallisiin ja kehnoihin työoloihin ja ottamalla heiltä valtaosan palkastaan.
Kuuban valtio pidättää lääkärien ja sairaanhoitajien ulkomaanpalkasta yli kaksi kolmasosaa. Ulkomaankomennuksista käydään silti kovaa kilpailua, koska käteen jäävät ansiot ovat lähes kymmenkertaisia verrattuna kotimaan yleensä alle sadan euron kuukausipalkkaan. Lisäksi ulkomaille matkustaville maksetaan edelleen heidän palkkansa kotimaassa.
Koronapandemian aikana Kuuba ei suinkaan ole kotiuttanut joukkojaan, se on päinvastoin lähettänyt noin 4 000 lääkäriä ja sairaanhoitajaa melkein 40 maahan. Se on toimittanut maailmalle myös kenttäsairaaloita ja suojatarvikkeita.
Lähtijät kuuluvat pääasiassa Henry Reeve-prikaatiin, jonka Castro perusti vuonna 2005 tarjoamaan apua äkillisiin luonnonkatastrofeihin. Reeve oli amerikkalainen vapaaehtoinen, joka kaatui sotiessaan kuubalaisten puolella maan ensimmäisessä vapaussodassa Espanjaa vastaan 1870-luvulla. Prikaatiin kuuluvia lääkäreitä, sairaanhoitajia, palomiehiä ja hygieenikkoja pidetään alansa eliittijoukkona.
Castro tarjosi prikaatinsa apua pyörremyrsky Katrinan riepotteleman New Orleansin alkuvaiheen pelastustöihin, mutta Yhdysvallat torjui avun. Sen sijaan se kelpasi Länsi-Afrikan vuosien 2013–2016 ebolaepidemian torjuntaan, jossa kuubalaiset muodostivat suurimman ulkomaisen avustusosaston.
Korona-avun varhainen käynnistäminen oli Kuuballe näyttävä imagovoitto. Se korosti räikeää ristiriitaa mikä vallitsi köyhän kehitysmaan Kuuban ja maailman rikkaimman valtion Yhdysvaltain tekojen välillä.
Samaan aikaan kun presidentti Trump katkaisi Yhdysvaltain rahoituksen Maailman terveysjärjestölle WHO:lle, Kuuba lisäsi apuaan yli viiteentoista maahan, joihin kuului myös vauraita teollisuusmaita.
Samanlaista myönteistä julkisuutta Kuuba hakee nyt Soberana-rokotteellaan.