Armenia kääntyi Venäjän puoleen – ”reaalipolitiikkaa”
Jäsenyys EU:ssa vahvistaisi kauppasuhteita, mutta se ei riitä. Venäjä-kumppanuus tuo turvallisuutta, mutta tuskin muuta.
JEREVAN – Kourallinen mielenosoittajia seisoo kansanedustajien sisäänkäynnin edustalla Jerevanissa.
Mieleosoitus on osoitus Euraasian unionin vastustuksesta Armeniassa. Sopimuksen ratifiointi on läpihuutojuttu.
Sisälle rakennukseen käydään tiukkojen turvajärjestelyjen kautta. Toistakymmentä vuotta sitten veriteko järkytti kaikkia: parlamentissa ammuskellut mies tappoi puhemiehen, pääministerin ja useita kansanedustajia. Motiivi jäi epäselväksi. Edelleen mietitään, tilasiko joku palkkamurhan – joku Venäjältä?
Salaliittojen rakentelu on osa entisen Neuvostoliiton maiden politiikkaa. Puoluejärjestelmien hajanaisuus on yksi tekijä. Merkittävää on myös se, ettei mielipidetiedusteluilla saada luotettavia tuloksia.
”Armeniassa ihmisten itseilmaisun jarruna on pelko”, sanoo Armenian kansalliskongressin puoluesihteeri Arman Mysinian. Entisen presidentin Levon Ter-Petrosjanin puoluetoimistossa puoluesihteeri kertoo, että edelleen 14:ää ihmistä pidetään poliittisin syin vankilassa.
