Jakoi potkut ulkonäkösyistä, kieltäytyi palaamasta työpaikalleen – Yhdysvaltain oudot suurlähettiläät hämmentävät maailmalla
Yhdysvalloissa suurlähettilään paikkoja on aina jaettu poliittisina palkkiovirkoina. Donald Trumpin kaudella tuloksena on ollut kummia selkkauksia.
Yhdysvalloissa on perinteisesti tapana, että maan kulloinenkin presidentti nimittää maan suurlähettiläiksi henkilöitä, jotka ovat lahjoittaneet riittävästi rahaa presidentin vaalikampanjaan. Näin ovat tehneet säännöllisesti niin demokraatti- kuin republikaanipresidentitkin.
Palkintoviroissaan suurlähettiläät keskittyvät yleensä edustamiseen. Todellisesta ulkopoliittisesta asiantuntemuksesta vastaavat pääasiassa lähetystön apulaispäälliköt (Deputy Chief of Mission, DCM), jotka ovat perinteisesti olleet hyvin koulutettuja ammattidiplomaatteja ja oikeasti perehtyneet asemamaansa asioihin.
Presidentti Donald Trumpin kaudellaan vanha käytäntö on kuitenkin saanut kummallisia muotoja. Usean Trumpin nimittämän suurlähettilään taso ja käytös on herättänyt kasvavaa kummastusta.
Epänormaalista tilanteesta kertoo myös väestökato Yhdysvaltain diplomaattikoneistossa. Ulkoministeriö menetti jo Trumpin kahdeksan ensimmäisen virkakuukauden aikana yli kymmenen prosenttia ei-poliittisissa tehtävissä palvelleista virkamiehistään.
Kiusallisiin otsikoihin on noussut muun muassa Yhdysvaltain Islannin suurlähettiläs Jeffrey Ross Gunter.
Presidentti Trump nimitti kalifornialaisen ihotautilääkärin ja republikaanipuolueen ahkeran varainhankkijan suurlähettilääksi toukokuussa 2019. Tämän jälkeen jo seitsemän lähetystön apulaispäällikköä on jättänyt virkansa.
Ensimmäisen heistä Gunter hylkäsi Yhdysvaltain ulkoministeriön lähteiden mukaan siksi, ettei pitänyt tämän ulkonäöstä. Tilanteessa ei painanut edes se, että erotettu diplomaatti hallitsi asemamaansa harvinaista kieltä.
Helmikuussa 2020 Gunter kieltäytyi Washingtonissa käväistyään palaamasta asemapaikalleen Reykjavikiin ja väitti, että hän voi aivan hyvin hoitaa virkaansa etänä kotoa Yhdysvalloista käsin. Hän palasi takasin toukokuussa vasta sen jälkeen, kun ulkoministeri Mike Pompeo henkilökohtaisesti komentanut hänet takaisin työpaikalleen.
Tämän jälkeen suurlähettiläs on herättänyt epäilyksiä vainoharhaisuudesta vaatimalla julkisesti lupaa kantaa jatkuvasti mukanaan henkilökohtaista käsiasetta. Lisäksi hän on vaatinut käyttöönsä panssariautoa ja ilmoittanut paikallisessa sanomalehdessä hakevansa palvelukseensa paikallista henkivartijaa.
Kenenkään ei tiedetä koskaan uhanneen Islannissa toimivia ulkomaisia diplomaatteja millään tavalla ja Islannin viranomaiset eivät ole suostuneet Gunterin vaatimuksiin.
Yhdysvaltain ulkoministeriö on tyytynyt toteamaan, että aivan kuten muuallakin maailmassa, amerikkalaisten diplomaattien turvallisuudesta huolehtivat amerikkalaiset ja paikalliset viranomaiset yhdessä sovituilla tavoilla.
Islanti on pieni valtio, mutta Trump on tehnyt outoja lähettiläsvalintoja suurempiinkin pääkaupunkeihin.
Yhdysvaltain Britannian suurlähettilääksi Trump valitsi toisen merkittävän vaalirahoittajansa, Johnson & Johnson -suuryrityksen perijöihin kuuluvan miljardööri Woody Johnsonin.
Tämä ryhtyi rikkomaan diplomaattien eettisiä sääntöjä ja tehtailemaan perheensä kanssa kiinteistöbisneksiä asemamaassaan. Suurlähettilään perheen raportoitiin vuoden 2019 alussa ostaneen sadoilla miljoonilla punnilla useita toimistorakennuksia Lontoon finanssialueelta.
Johnsonin toiminnalle oli ilmeisesti presidentti Trumpin siunaus.
Yhdysvaltain ulkoministeriö selvittää myös parhaillaan väitteitä, joiden mukaan Johnson on toistuvasti syyllistynyt seksistiseen ja rasistiseen kielenkäyttöön virassaan.
Lisäksi Lontoon suurlähetystön entinen varapäällikkö Lewis Lukens sanoo Johsonin erottaneen hänet Lukesin mainittua yliopisto-opiskelijoilleen pitämässään puheessa Trumpin edeltäjän Barack Obaman nimeltä.
Kenties kaikkein kummallisin Trumpin lähettiläsnimityksistä on Etelä-Afrikan suurlähettiläs Lana Marks.
Marks on syntyisin Etelä-Afikasta, mutta minkäänlaista ulkopoliittista kokemusta hänellä ei ole. Sen sijaan hänet tunnetaan superkalliiden käsilaukkujen suunnittelijana ja Trumpin Mar-a-Lago -klubin jäsenenä.
Marks päätyi otsikoihin erotettuaan lähetystönsä varapäällikön David Youngin ja yritettyä nimittää tämän tilalle poikaansa.
Yhdysvaltain Alankomaiden suurlähettiläs Peter Hoekstra puolestaan on kunnostautunut valehtelussa. Hän kertoili ensin tarinoita kuvitteellisista no-go -alueista ja kiisti myöhemmin väitteensä, vaikka tilanteesta oli videokuvaa.