Analyysi: Venäjän kostoa pelkäävä Israel kipuilee ”ruton ja koleran” välillä

Kylmän sodan jälkeen Venäjän ja Israelin välille rakentui erikoislaatuinen suhde, jota Ukrainan sota nyt horjuttaa. Tutkija näkee Israelin ja Suomen ulkopoliittisessa luovimisessa yhtymäkohtia.

Ukrainan sota
Teksti
Heikki Salmela

Politiikka on usein epäkiitollista vähiten huonojen vaihtoehtojen paikallistamista.

Sen on tänä keväänä saanut oppia myös Naftali Bennettin johtama Israelin sateenkaarihallitus, jonka Ukrainan sota on asettanut poikkeuksellisen kimuranttiin asemaan. Israelilaisten sympatiat ovat Ukrainan puolella, mutta samalla hallitus haluaa toimivat Venäjä-suhteet hillitäkseen Syyriasta, Libanonista ja Iranista tulevaa sotilaallista uhkaa.

Kevään edetessä Bennettin trapetsitaiteilu Ukrainan ja Venäjän tukemisen välillä on käynyt yhä vaikeammaksi. Ilmassa on kipinöitä.

Viimeisin käänne nähtiin toukokuun alussa, kun Bennettin hallitus ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov äityivät sanasotaan, jossa vedettiin esiin natsikortti.

Debatti alkoi vapunpäivänä, jolloin Lavrovia haastatellut italialainen tv-toimittaja ihmetteli, miten Venäjä voi väittää Ukrainan olevan natsien hallinnassa, kun maan presidentti Volodymyr Zelenskyi on juutalainen. Lavrov väitti, ettei Zelenskyin juutalaisuus todista mitään, sillä ”uskoakseni myös Hitlerillä oli juutalaisverta” ja ”kiihkeimmät antisemiitit ovat yleensä juutalaisia”.