Amerikkalaistutkimus paljastaa: Videopelaajilla on tavallista enemmän mielenterveys- ja paino-ongelmia

Nykyiset videopelit stimuloivat aivoja eri tavalla kuin perinteiset räiskintäpelit. Tokiossa esiteltiin elokussa syksyllä myyntiin tulevaa PlayStation 3:a. Kuva Itsuo Inouye / Lehtikuva

Yhdysvalloissa on tutkittu videopelien vaikutusta ihmisaivoihin ja havaittu selviä yhteyksiä pelaamisen ja terveyden välillä.

Niitä pidetään osin huolestuttavina, mutta huolia aiheutuukin ehkä enemmän työnantajille kuin vanhemmille, sillä tutkimuksen mukaan videopelaajien (muun muaasa internet- ja konsolipelien pelaajat) suurimpana ryhmänä eivät ole teinit ja lapset, vaan heidän keski-ikänsä on 35 vuotta.

Useiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimuksessa kartoitettiin Yhdysvaltain luoteisosissa viidensadan 19-90-vuotiaan ihmisen peli- ja nettikäyttäytymistä sekä terveysriskejä.

Microsoftin kotiseutu, Seattle-Tacoman alue, oli valittu kohteeksi, koska internetiä käytetään siellä enemmän kuin missään muualla Yhdysvalloissa.

Viittaus pelaajien ikään perustuu aiempiin tuloksiin. Esimerkiksi brittiläisen peliohjelmien julkaisijayhdistyksen tutkimuksen mukaan pelaajien keski-ikä vuonna 2002 oli 25-34 vuotta, josta se näyttää nousseen edelleen.

Mediaympäristöön uppoutumisen astetta mitattiin kysymällä koehenkilöiltä heidän pelaamisensa ja surffailunsa määrää. Näitä tuloksia verrattiin tietoihin masennuksesta, fyysisistä ja psyykkisistä häiriöistä, painoindeksistä ja elämänlaadusta.

Melkein puolet vastanneista (45 %) ilmoitti pelaavansa videopelejä, ja pelaajien ja ei-pelaajien välillä havaittiin terveyseroja. Pelaajia erotti pelaamattomista selvimmin painoindeksi ja “mielenterveydellisesti huonojen” päivien määrä, toteaa tohtori James B. Weaver III, joka raportoi tutkimuksesta American Journal of Preventive Medicine -julkaisussa.

Tutkimusta on referoitu täällä.

Masennus korostuu naispelaajissa

Pelaajat olivat myös muita vähemmän ulospäin suuntautuneita. Samantapaisia tuloksia on aiemmin havaittu nuorisotutkimuksissa, joissa on todettu videopelaajien olevan ylipainoisia ja elämäntyyliltään “sohvaperunoita”.

Naispelaajien joukossa korostuivat masennus ja terveysvaivat, kun taas miespelaajat olivat keskimääräistä lihavampia ja viettivät enemmän aikaa netissä.

Yhteinen piirre molempien sukupuolten pelaajilla oli se, että he etsivät muita enemmän internetistä sosiaalista tukea. Nettipelihimo on havaittu niin voimakkaaksi, että sen tyydyttämiseksi ollaan valmiita luopumaan osasta tosielämän sosiaalisista suhteista.

Tutkimusta kommentoiva Brian Primack Pittsburghin yliopistosta arvelee, että monet nykyiset videopelit poikkeavat aiemmista niin paljon, että niitä on parempi nimittää “pelimäiseksi toiminnaksi”.

Ne voivat myös stimuloida aivoja ja vaikuttaa terveyteen eri tavalla kuin perinteiset räiskintäpelit. Primackin mielestä suurimpana pulmana on tasapainon säilyttäminen videopelien mahdollisten myönteisten vaikutusten ja kielteisten terveysvaikutusten välillä.

Kun massiivinen viihdeteollisuus ajaa ihmisiä yhä enemmän pelimäiseen toimintaan, jääkö kukaan kyselemään, tätäkö me – lapset ja aikuiset – eniten tarvitsemme, Primack kyselee.

Katso myös: Brian Primack BBC:n audiohaastattelussa (tiedoston lataaminen vie kauan!)