Ahdistuslääkkeiden jäämät vesistöissä rohkaisevat ahvenia

ahdistus
Teksti
Marko Hamilo

Ihmisten käyttämät psyykenlääkkeet vaikuttavat luonnonvaraisiin kaloihin, kävi ilmi Ruotsissa ahvenilla tehdystä tutkimuksesta. Syödyistä lääkkeistä kulkeutuu pieniä jäämiä vessan, viemärin ja vedenpuhdistuslaitoksen kautta jokiin ja järviin.

Uumajan yliopiston tutkija Tomas Brodin havaitsi, että ahvenet syövät nopeammin ja käyttäytyvät rohkeammin mutta epäsosiaalisemmin, kun ne olivat altistuneet ahdistuslääke oksatsepaamille.

Oksatsepaami on bentsodiatsepiineihin kuuluva rauhoittava lääke, jota käytetään lähinnä ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoitoon. Suomessa oksatsepaamia myydään muun muassa kauppanimillä Opamox ja Oxamin.

Brodinin työryhmä altisti ahvenia oksatsepaamille pitoisuuksilla, joita ruotsalaisista joista on mitattu. Tutkijat raportoivat Science-lehdessä, että hyvin pienetkin määrät tätä lääkettä voivat muuttaa ahvenien käyttäytymistä ja ravinnonhankintaa.

Brodin kertoi tuloksistaan Yhdysvaltain tieteidenedistämisseuran AAASin vuosikokouksessa Bostonissa.

”Oksatsepaamille altistetut ahvenet uskalsivat yksin jättää suojaisen paikan ja rohkaistuivat etsimään uusia, mahdollisesti vaarallisia alueita. Altistumattomat kalat pysyivät turvapaikassaan piilossa”, Brodin sanoi.

”Altistuneet kalat vaikuttivat paljon vähemmän stressaantuneilta ja pelokkailta, ja ne käyttäytyivät rauhallisemmin ja rohkeammin.”

Ahdistuslääkkeille altistetut kalat myös ahmivat ravintonsa altistamattomia nopeammin. Tutkijoiden mukaan tämä käyttäytymispiirre voi ajan mittaan vaikuttaa myös lajien välisiin suhteisiin ja johtaa esimerkiksi levien määrän lisääntymiseen.

Lääkkeille altistetut ahvenet tulivat myös epäsosiaalisiksi ja eristäytyivät lajitoveriensa parvista. Tällainen käyttäytyminen altistaa ahvenet saaliiksi.

”Oksatsepaamille altistetut ahvenet menettivät kiinnostuksen pysyä parvessa, ja jotkut niistä pysyivät niin kaukana parvesta kuin mahdollista”, Brodin selittää.

Tutkimuksessa kalojen lihaskudokseen kertyi samoja määriä lääkettä kuin mitä on mitattu luonnonvaraisilta kaloilta. On siksi todennäköistä, että Ruotsin kalakannoissa on käymässä samanlainen muutos kuin mikä nyt havaittiin kokeellisesti.

Tässä ruotsalaistutkimuksessa oli mukana vain yksi psykiatrinen lääkeaine, joka on havaittu myös luonnossa. Maailman vesiekosysteemeissä voi olla jäämiä lukuisista muistakin lääkeaineista. Oksatsepaamilöydös on siksi erityisen merkittävä, ja vasta jatkotutkimukset osoittavat, kuinka laaja vaikutus psykiatristen lääkkeiden jäämillä on vesistöjen ekosysteemeihin.

Tutkimukseen osallistuneen Uumajan yliopiston tutkija Jerker Fickin mukaan ongelmaa ei voi ratkaista puuttumalla psykiatristen potilaiden tarvitsemaan lääkehoitoon. Sen sijaan olisi ”kehitettävä jätevesien puhdistuslaitoksia, jotka kykenisivät nappaamaan ympäristölle haitalliset lääkeaineet”.