Rikottu arki
Afganistanissa rauha pakenee ja iskut siviilejä vastaan kiihtyvät. Suurin osa uhreista kuolee nyt Yhdysvaltain johtamien kansainvälisten joukkojen pommituksissa.
Terrori-iskujen pelko ja toivottomuus saivat aikaan sen, että arviolta vain joka viides afganistanilainen äänesti presidentinvaaleissa 28. syyskuuta. Vaalien tulos varmistuu lopullisesti marraskuussa. Silloin selviää, saiko joku ehdokkaista yli puolet äänistä vai käydäänkö vaaleissa vielä toinen kierros. Alhaisen äänestysprosentin takia on kuitenkin jo selvää, että vaalien tulos ei ainakaan selkiytä maan tilannetta.
Syyskuun 7. päivänä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nosti Afganistanin otsikoihin. Hän tviittasi, että aikoi tavata Afganistanin hallintoa ja ääri-islamilaisen Taliban-järjestön johtoa. Salainen kokous pidettäisiin presidentin maaseutuasunnossa Camp Davidissa.
Jo seuraavana päivänä Trump perui aikeensa. Kotiyleisö oli närkästynyt, ilmoituksen ajoitus oli ollut surkea: tviitti tuli juuri New Yorkin terrori-iskujen vuosipäivän alla.
Al-Qaida iski WTC:n torneihin 11. syyskuuta 2001. Kaksi kuukautta myöhemmin amerikkalaisjoukot lähetettiin Afganistaniin kaatamaan Taliban-hallintoa, joka oli antanut suojapaikan al-Qaidalle ja sen johtajalle Osama bin Ladenille.
Siitä lähtien sota on jatkunut taukoamatta. Nyt Yhdysvallat johtaa Afganistanissa taistelevia kansainvälisiä joukkoja.
Sota on pisin, jota Yhdysvallat on koskaan käynyt, ja on maksanut sille noin 900 miljardia euroa ja yli 2 400 kaatunutta amerikkalaissotilasta.
Trump on tehnyt selväksi, että haluaa amerikkalaisjoukot mahdollisimman pian ulos Afganistanista.
Nykytilanteessa lähtö kuitenkin tarkoittaisi tappion tunnustamista. Kansainvälinen liittouma ei ole onnistunut vakauttamaan afgaanihallintoa eikä heikentämään kapinallisia. On käynyt päinvastoin: liittouman kouluttama Afganistanin armeija kärsii yhä raskaampia tappioita, turvallisuustilanne on heikentynyt ja Taliban on vallannut runsaasti alueita.
Jo puolet 35 miljoonasta afgaanista asuu alueilla, jotka ovat Talibanin valvonnassa tai joilla sen asemiehet liikkuvat vapaasti. Lisäksi Afganistanissa on yhä al-Qaidan sotureita ja sinne on vuoden 2014 jälkeen asettunut noin kaksituhatta terroristijärjestö Isisin asemiestä.
Talibanin iskut pääkaupunki Kabulissa ovat kiihtyneet. Kohteina ovat kansainvälisten joukkojen ja lähetystöjen suoja-alue Green Zone sekä ulkomaisten avustusjärjestöjen tukikohta Green Village.
Eniten kuitenkin kärsivät alueiden naapurissa asuvat paikalliset, joita kansainvälisen yhteisön muurit eivät suojele.
Sota vaati viime vuonna yli 3 800 siviiliuhria, enemmän kuin koskaan vuoden 2001 jälkeen.
Taliban on vahvistunut, vaikka Yhdysvallat on viisinkertaistanut ilmapommituksensa Afganistanissa vuodesta 2016. Pommitusten takia afgaaneja kuolee yhä useammin. Sota vaati YK:n mukaan viime vuonna yli 3 800 siviiliuhria, enemmän kuin koskaan vuoden 2001 jälkeen.
Vuoden 2019 alkupuoliskolla kansainvälinen liittouma ja Afganistanin hallituksen joukot surmasivat jo enemmän siviilejä kuin äärijärjestöt yhteensä, YK muistuttaa.
Yhdysvallat on neuvotellut Talibanin kanssa lokakuusta 2018. Tavoitteena on, että Taliban sitoutuu estämään al-Qaidan ja Isisin toiminnan Afganistanissa. Yhdysvallat puolestaan vetää vaiheittain ulkomaiset joukot maasta.
Neuvottelut polkevat kuitenkin paikallaan.
”Niiden aikana afgaanisiviilit ovat maksaneet koko ajan kovaa hintaa – sopimuksesta, joka vain varmistaisi amerikkalaisjoukkojen vetäytymisen ja jättäisi Afganistanin hallituksen vielä nykyistäkin heikompaan asemaan”, sanoo yhdysvaltalainen valokuvaaja Ivan Flores.
Flores on ikuistanut afgaanien arkea vuodesta 2015.
”Minulle väitettiin vuonna 2014, että sota Afganistanissa on juuri päättynyt.” Flores päätti seurata, miltä näyttää maan vakauttaminen pitkän sodan jälkeen.
”Kävikin toisin.”
Nyt hän haluaa kertoa kuvillaan, että sota jatkuu yhä.
”Samaan aikaan ihmiset tahtovat elää normaalia arkea.”
