Yksi mutaatio kasvatti ihmisen aivot

Geeni miljoonien vuosien takaa lisäsi ihmisen älyä.

aivot
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yhden kirjaimen eli emäksen muutos dna-koodissa yhdessä ainoassa geenissä ilmeisesti näytteli hyvin merkittävää roolia ihmisten aivojen evoluutiossa. Tämä mutaatio johti ihmisen aivojen kasvuun ja ihmiselle ainutlaatuiseen tiedonkäsittelyn kykyjen kehitykseen, käy ilmi Science Advances -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Geeni ARHGAP11B on ainoa vain ihmisellä havaittu proteiinia koodaava geeni, jonka tiedetään saavan aikaan hermosolujen lisääntymistä aivokuoren kehityshistoriallisesti uusimmassa osassa neokorteksissa.

Geeni kehittyi nykyihmiseen johtavassa evoluutiossa noin miljoona vuotta sen jälkeen, kun ihmisen ja simpanssin kehityslinjat erkaantuivat toisistaan. Tämä geeni on olemassa kaikilla nykyihmisillä ja myös denisovan- ja neandertalinihmisillä.

Max Planck -instituutin tutkijat Marta Florio ja Svante Pääbo kollegoineen osoittivat, että uusi geeni syntyi, kun yksi emäs korvautui toisella. Muutos johti siihen, että 55 sitä seuraavaa emästä jäi lukematta. He rekonstruoivat geenistä mutaatiota edeltävän version ja huomasivat, että sen tuottama proteiini ei laukaissut hermosolujen lisääntymistä.

Tutkijat päättelivät, että juuri tämä yhden dna-kirjaimen muutos sytosiinista guaniiniksi johti uuteen geeniin, joka vuorostaan mahdollisti ihmisten suvulle tyypilliset suuret aivot ja tiedonkäsittelykyvyn.