Alkupedon leuka
Löydetty sapelihammaslaji on yksi ensimmäisistä nisäkkäistä, joka erikoistui syömään lihaa.
Sylissä kehräävä kotikissa on pitkän evoluutiopuun hedelmä, ja tuon puun juurakosta löytyy pelottavia petoja. Tuoreeltaan kuvailtu fossiili paljastaa uuden sapelihammaslajin, joka eli yli 40 miljoonaa vuotta sitten eoseenikaudella. Etelä-Kaliforniasta löytyneestä eläimestä on säilynyt fossiilina leukaluu ja hampaita. Ne löydettiin alun perin jo vuonna 1988, mutta kuvattiin tieteellisesti vasta nyt.
Tieteellisen nimen Diegoaelurus vanvalkenburghae saanut eläin oli noin ilveksen kokoinen peto, jonka kita oli täynnä lihaa leikkaavia hampaita. Suurimpia olivat yläleuan sapelihampaat.
Diegoaelurus ja sen sukulaiset olivat ensimmäisiä eläimiä, jotka ottivat kissamaisen lähestymistavan puhtaaseen lihansyöntiin, tutkija Ashley Poust toteaa tiedotteessa.
Pelkän lihan syöminen oli vielä 40 miljoonan vuoden takaisessa ekosysteemissä nisäkkäillä harvinaisuus.