Vuoden 1918 pandemia tappoi nuoria aikuisia

Espanjantaudin arvoitus on vihdoin ratkaistu.

espanjantauti
Teksti
Marko Hamilo

Espanjantauti ei ollut mikään sikainfluenssa. Vuosina 1918–1919 riehunut A-virus alatyyppiä H1N1 tappoi maailmassa kymmeniä miljoonia ihmisiä – enemmän ihmisiä kuin sitä edeltänyt ensimmäinen maailmansota. Vuoden 2009 pandemia vei hautaan korkeintaan 200 000 ihmistä.

Miksi espanjantauti oli niin poikkeuksellisen tappava influenssa? Miksi siihen kuoli niin paljon nuoria, terveitä aikuisia, ja miksi siitä selvisivät niin monet lapset ja vanhukset, jotka yleensä ovat influenssojen riskiryhmiä?

Tähän arvoitukseen on etsitty vastausta lähes sata vuotta viruksen alkuperästä. Aiemmin on epäilty, että espanjantauti olisi hypännyt ihmisiin suoraan linnuilta tai että se olisi syntynyt sikainfluenssan ja ihmisiä sairastuttaneen A-viruksen geenienvaihdosta.

Nuorien perusterveiden ihmisten erityistä haavoittuvuutta espanjantaudille on taas selitetty sillä, että he olisivat oman, lapsia ja vanhuksia vahvemman vastustuskykynsä uhreja. Liian voimakas immuunivaste voi olla potilaalle kohtalokas.

Arizonan yliopiston tutkija Michael Worobayn uudessa tutkimuksessa ei kuitenkaan löytynyt tukea hypoteeseille, joiden mukaan espanjantauti olisi ollut lintuinfluenssa. Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä (PNAS) julkaistun tutkimuksen mukaan espanjantaudin aiheutti jo yli kymmenen vuoden ajan ihmisissä levinnyt H1-virus, joka sitten hankki geenejä lintuinfluenssalta.