Visiona kuolematon sivilisaatio, komeettapuu ja tähtiä syövät megarakennelmat – Freeman Dyson (1923–2020) oli tulevaisuuden arkkitehti

Poikkeuksellinen tieteellinen mieli inspiroi useita sukupolvia tieteisfiktion kirjoittajia kauaskantoisilla ajatuksillaan.

dysonin kehä
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perjantaina 28. helmikuuta menehtynyt Freeman Dyson oli teoreettisen fysiikan ja matematiikan suurnimi, jonka uteliaisuus ulottui kauas avaruuteen ja ihmiskunnan teoreettiseen tulevaisuuteen. Tiedeyhteisön lisäksi 96-vuotiaana kuolleen tutkijan tunsivatkin myös tieteisfiktion harrastajat.

Dyson tunnetaan erityisesti kolmesta hänen nimeään kantavasta teoreettisesta ajatuksesta.

Tunnetuin näistä on niin sanottu Dysonin kehä. Kyseessä olisi rakennelma, jolla sivilisaatio voisi hyödyntää kotitähteään energiantuotannossa lukemattomia kertoja nykyistä tehokkaammin.

Esimerkiksi kaikesta Auringon energiasta vain rahtunen saavuttaa Maapallon pinnan ja on hyödynnettävissä nykyisillä aurinkopaneeleilla. Dysonin kehän avulla auringon voimaa saataisiin kerättyä talteen jo avaruudessa.

Nykyisellä teknologialla Dysonin kehä on teoreettinen ajatusleikki, mutta toteutuessaan kyseessä olisi suurempi rakennusprojekti kuin mikään maapallolla aiemmin nähty. Jo “pienen” mittakaavan Dysonin kehä koostuisi sadoista tai tuhansista aurinkopaneeleilla varustetuista satelliiteista, jotka kiertäisivät Aurinkoa ja välittäisivät keräämänsä energian maapallolle esimerkiksi lasersäteen välityksellä.