Juosten tutkittu
Pandemian kiire ja paineet ovat synnyttäneet heikkolaatuista lääketieteellistä tutkimusta.
Pandemia toi mukanaan uuden lääketieteellisen tutkimuksen tulvan. Koronaviruksesta ja sen aiheuttamasta taudista julkaistut tuhannet artikkelit täyttivät tiedejulkaisujen sivut, mutta tämä tutkimustiedon määrä tuli osittain laadun kustannuksella. Näin väittää tutkimusetiikan asiantuntija, Australian Bondin yliopiston dosentti Katrina Bramstedt.
”Yksikään tutkijaryhmä ei ole immuuni covid-19-tutkimuksen paineelle ja nopeudelle. Tämä lisää sekä virheiden että tahallisten väärinkäytösten riskiä”, Bramstedt esittää.
Virheiden määrää on Bramstedtin mukaan kasvattanut se, että monet tiedejulkaisut julkaisevat artikkeleistaan verkossa painopäivän edellä versioita, jotka eivät ole vielä käyneet läpi koko laadunvalvontaprosessia.
Heinäkuun loppuun mennessä tiedejulkaisujen painetuissa versioissa ilmestyneistä aihetta käsittelevistä artikkeleista 19 oli vedetty takaisin tai niihin oli kohdistettu vakavia epäilyksiä. Saman kohtalon oli kokenut 14 verkossa ennen painopäivää ilmestynyttä artikkelia.
Epäilyksen alaisiksi päätyneistä artikkeleista yli puolet oli peräisin Aasiasta ja kolmasosa Kiinasta, josta pandemia sai alkunsa vuoden 2019 lopulla. Perumisen syitä ovat muun muassa epäilykset datan väärentämisestä tai havaitut vakavat ongelmat tutkimusmenetelmissä tai datan tulkinnassa.
Artikkelejaan ovat joutuneet perumaan muun muassa alan arvostetuimpiin kuuluvat julkaisut The Lancet ja The New England Journal of Medicine. Bramstedtin kirjoitus ilmestyi Journal of Medical Ethics -julkaisussa.
Bramstedtin mukaan kiire ja siihen liittyvät virheet ovat merkittävä ongelma lääketieteen etiikan kannalta, sillä virheellisten tutkimusten levittämä tieto voi johtaa virheisiin hoidossa.
Julkaistavan tutkimuksen laatua voi heikentää esimerkiksi se, ettei tarpeeksi moni oikean alan asiantuntija ehdi vertaisarvioijaksi pandemian aikaan. Vertaisarviointi on tieteellisen tutkimuksen laadun tae.