Viini virtasi Kaukasuksella jo 8 000 vuotta sitten – Valmistus oli hallussa tuhat vuotta luultua aiemmin
Kivikautinen viiniharrastus paljastui ruukunpaloista.
Ensimmäiset rypäleistä tehdyt viinimaljalliset kulautettiin Kaukasuksella Mustanmeren ja Kaspian meren välimaastossa noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, vihjaa kansainvälisen tutkijaryhmän Pnas-lehdessä julkaistu tutkimus.
Kivikautinen viiniharrastus paljastui saviastioiden sirpaleista, joita löytyi kahden neoliittisen kylän kaivauksissa noin 50 kilometriä Georgian pääkaupungista Tbilisistä etelään.
Massaspektrometri poimi kahdeksan suuren ruukun jäänteistä viini-, meripihka-, omena- ja sitruunahappoa, jotka kielivät astioiden sisältäneen aitoa rypäleviiniä.
Radiohiiliajoitus kertoi pirstaleiden olevan peräisin ajalta 6 000–5 800 eaa. Jotkin astioista oli koristeltu viiniterttuja muistuttavilla kuvioilla.
Seudulla rehotti tuolloin Vitis vinifera -viiniköynnöksiä.
