Vauhdikas evoluutio: Lintujen kyky matkia kehittyi kaksi kertaa
Jättitutkimus piirsi lintujen sukupuun uuteen uskoon.
Kansainvälinen lintujen genetiikan tutkimusryhmä on julkaissut peräti 23 tutkimusartikkelia Sciencessä ja muissa tiedelehdissä. Laajassa hankkeessa selvisi, miten linnut kehittyivät kaikki dinosaurukset ja monia muita lajeja tuhonneen massasukupuuton jälkeen 66 miljoonaa vuotta sitten.
Lintujen evoluutio on ollut vauhdikasta verrattuna esimerkiksi krokotiileihin, jotka eivät juuri ole muuttuneet sen jälkeen, kun niiden, dinosaurusten ja lintujen yhteinen esi-isä eli ennen massasukupuuttoa.
Minkään muun selkärankaisten luokan evoluutiota ei ole tutkittu yhtä tarkasti kuin nyt julkaistuissa dna-analyyseissä lintuja. Tutkijat selvittivät dna-emäsjärjestyksen koko genomin laajuudelta 48 lintulajilta, jotka edustivat kaikkia merkittävimpiä lahkoja.
Mukana olivat esimerkiksi varis, heinäsorsa, kurki ja edustaja muun muassa tikkojen, jalohaukkojen ja kotkien ryhmistä. Avian Phylogenomics Consortium -hankkeessa on ollut mukana yli 200 tutkijaa 80 tutkimuslaitoksesta 20 maasta.
Jättitutkimus piirsi lintujen sukupuun uuteen uskoon. Lisäksi peräti kuusi Sciencessä julkaistua artikkelia käsitteli laululintujen matkimiskyvyn kehittymistä.
Kyky kehittyi toisistaan riippumatta ainakin kaksi kertaa lintujen evoluutiossa. Muiden lintujen, ihmisten ja jopa koneiden ja laitteiden ääniä matkivaan kykenevät linnut kuuluvat kolmeen melko kaukaista sukua olevaan ryhmään: laululintujen alalahkoon, papukaijalintujen lahkoon ja kolibrien heimoon.
Tutkimukset pystyivät paikantamaan yli 50 matkimiskykyyn yhdistyvää geeniä, joista suurin osa vaikuttaa hermoyhteyksien muodostumiseen aivoissa. Samanlaisia muutoksia on tapahtunut vastaavissa ihmisten geeneissä.
Tutkimuksissa kävi myös ilmi, että papukaijalinnuille on laulujärjestelmä laulujärjestelmän sisällä. Toinen niistä on kehittynyt erikseen vain papukaijalinnuille, ja se saattaa selittää papukaijojen kyvyn imitoida ihmisen puhetta.