400 000 vuotta vanhaa ihmis-dna:ta löytyi luukuopasta
Max Planck -instituutin evoluutiotutkija Matthias Meyer teki Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa uuden dna-analyysin ikäennätyksen. Meyer kollegoineen erotti 400 000 vuotta vanhan ihmislajin edeltäjän reisiluusta mitokondrion dna:ta.
Mitokondrio on soluelin, joka vastaa solun energiantuotannosta, ja sillä on oma dna. Kaikki muu solun dna sijaitsee tumassa. Mitokondrio peritään vain äidiltä, mikä mahdollistaa äitilinjan sukututkimuksen.
Luut ovat peräisin maanalaisesta luolasta Sima de los Huesos (luukuoppa) Sierra de Atapuercasta pohjoisesta Espanjasta. Tutkijat onnistuivat eristämään näytteestä lähes kokonaisen ihmisen edeltäjän mitokondrio-dna:n. Koska 400 000 vuotta vanhat isot ihmisapinat muistuttivat neandertalinihmistä, tutkijat odottivat niiden mitokondrio-dna:nkin muistuttavan neandertalinihmistä.
Espanjalaisen fossiilin mitokondrio-dna kuitenkin ennemminkin viittasi yhteiseen esi-isään denisovanihmisen kanssa. Aasiassa elänyt denisovanihminen on tunnettu vasta kolme vuotta. Kaikki tieto denisovanihmisestä perustuu Siperiasta Denisovan luolasta löytyneen sormen luun dna-analyysiin.
Meyerin tutkimus lisää tietämystä ihmisen ja ihmisen sukulaislajien menneisyydestä, koska se avaa dna-tutkimuksen näköaloja jopa 200 000 vuodella pleistoseenin loppuvaiheesta sen keskivaiheille. Espanjan luukuopassa on maailman laajin, kaikkiaan 28 kappaleen esiintymä pleistoseenin keskivaiheen fossiilia, joten tulevat dna-tutkimukset voivat tuoda merkittävän lisän tietoihimme oman lajimme kehityshistoriasta.
