Uusia vähäpäästöisiä energiaratkaisuja on jo markkinoilla
Maailman koko energiajärjestelmä on uudistettava vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Hebein maakunnassa valmistetaan aurinkoenergialla toimivia liikennevaloja pyöräilijöille. Kuva Alexander F. Yuan / AP / Lehtikuva
VTT:n julkaisemassa tuoreessa kirjassa Energy Visions 2050 todetaan, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on mahdollista teknologiaa kehittämällä ja kansainvälistä yhteistyötä lisäämällä. Jo nyt on aloitettu siirtyminen kohti uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energialähteitä, mutta muutokset toteutuvat hitaasti.
Kirjassa tarjotaan Yhdysvaltain ja EU:n päättäjille energia- ja ilmastoasioiden johtajan asemaa. Se tarjoaisi myös suuria kaupallisia mahdollisuuksia. Tekemistä riittää läpi koko energiaketjun: tuotannossa, siirrossa, jakelussa sekä loppukäyttäjillä rakentamisessa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa.
Koko maailmassa energiantarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, jos elämänmeno jatkuu nykyisellään. Eniten kulutus – ja samalla taloudellinen kasvu – lisääntyy kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa ja Intiassa. Jotta ilmaston lämpeneminen pysähtyisi kahteen asteeseen, hiilidioksidipäästöt pitäisi pystyä puolittamaan vuoden 2000 tasosta.
Maailman energiajärjestelmä perustuu nykyisin yli 80-prosenttisesti fossiilisiin polttoaineisiin, ja helposti hyödynnettävien öljyn ja kaasun lasketaan riittävän nykykulutuksella 40-70 vuodeksi.
Uusia tehokkaita ja vähäpäästöisiä energiaratkaisuja on jo näköpiirissä ja markkinoillakin. Esimerkiksi rakennusten lämmityksessä pystytään uusilla tekniikoilla säästämään kymmeniä prosentteja, vaikka kustannukset lisääntyvät vain muutaman prosentin.
Liikenteessä siirrytään jo ensi vuosikymmenellä yhä enenevästi hybridi- ja sähköautoihin ja myöhemmin polttokennoautoihin. Tosin liikennetekniikan kehitys on hieman epävarmaa, ja tulevaisuuteen vaikuttavat poliittiset päätökset.
Puhdasta sähköä
Sähkön tuotannossa lähivuosikymmeninä kasvavat tuulivoima ja nykyinen, fissioon perustuva ydinvoima. Hiilidioksidin erottelu ja varastointi yleistyy 2020-2030-luvuilta alkaen, samoin uudenlaiset yhteistuotanto- ja seospolttoteknologiat, joissa käytetään kierrätys- ja biomassapolttoaineita.
Aurinkosähkön hyväksikäyttö alkaa lisääntyä merkittävästi 2040-2050-luvuilla, ellei sitä nopeuteta tukitoimilla. Vuosisadan loppua kohden aurinkosähkön merkitys kasvaa joka tapauksessa.
Vuosisadan loppupuolelle kuuluvat myös uudenlaiset ydinvoimalateknologiat. Niitä ovat fissioon perustuvat uuden sukupolven ydinvoimalat, jotka voivat hyödyntää uraania nykyistä tehokkaammin, sekä fuusioteknologia, mikäli sen teknologia saadaan onnistumaan tällä hetkellä rakenteilla olevassa kansainvälisessä Iter-laitoksessa, jonka on määrä aloittaa koetoiminta noin vuosikymmen kuluttua.
Energy Visions 2050 -kirjan laatimiseen on osallistunut kymmeniä eri teknologia-alueiden asiantuntijoita VTT:stä.
Tutkimuskumppanina on ollut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Englanninkielinen teos on tarkoitettu energiakeskustelun ja päätöksenteon pohjaksi poliitikoille ja yrityksille, mutta myös tavallisille kansalaisille.