Uskonto – parantaako vai pahentaako se maailmaa?

Uusateistinen liike väittää, että uskonnot ovat pahasta. Tutkimus kyseenalaistaa käsityksen.

ateismi
Teksti
Marko Hamilo

Olisiko maailma parempi, jos uskontoja ei olisikaan? Niin väittää viime vuosina voimistunut uusateistinen liike guruinaan muun muassa evoluutioteorian popularisoija Richard Dawkins sekä filosofi Daniel Dennet.

Dawkinsin mukaan maailma olisi parempi ilman jumaluskoa, joka hänen mielestään on syynä sotiin ja poliittisiin konflikteihin. Viime vuonna CNN:n haastattelussa Dawkins piti ajatusta uskonnosta moraalisen kompassin lähteenä ”kammottavana”.

Vastapuolella on tapana muistuttaa ateistisista hirmuhallinnoista: Maon Kiinasta, Stalinin Neuvostoliitosta tai Pol Potin Kambodžasta.

Tutkimusnäyttö ei tue sen enempää ateismin kuin uskontojen positiivisia vaikutuksia korostavia väitteitä, esittävät Emory Universityn psykologian professori Scott Lilienfeld ja psykiatrian tutkija Rachel Ammirati.

Kysymykseen ”olisiko maailma parempi ilman uskontoja” ei todennäköisesti ole puhtaasti tieteelliseen dataan perustuvaa vastausta, Lilienfeld ja Ammirati kirjoittavat Skeptical Inquirer -lehdessä. Paremmuudessa kun on viime kädessä aina kyse arvoista, ja juuri arvokysymyksissähän eri uskonnot ja erilaiset sekulaarit uskomusjärjestelmät ovat vähintään yhtä suuressa ristiriidassa kuin kysymyksissä maailmankaikkeuden tai elämän alkuperästä.