Tutkimus: Uskonnottomat lapset ovat uskovaisten lapsia anteliaampia
Uskonnollisuus vaikuttaa oleellisesti siihen, miten tuomitsevia lapsista tulee.
Uskonnolliset opit kehottavat yleensä kohtelemaan muita myötätuntoisesti ja asettamaan yleisen hyvän oman edun edelle.
Uskonnollisuus ei kuitenkaan näytä johtavan anteliaampaan asenteeseen – ainakaan silloin, kun tarkastelussa ovat lapset. Tämä selviää Current Biology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa oli mukana 1170 iältään 5-12-vuotiasta lasta Yhdysvalloista, Kiinasta, Kanadasta, Jordaniasta, Turkista ja Etelä-Afrikasta.
Tutkimuksessa lapset saivat valita 30 tarran kokoelmasta kymmenen heitä miellyttävää tarraa. Samalla heille ilmoitettiin, että tarroja ei riitä kaikille koulun oppilaille. Tutkijat tarkkailivat, olivatko lapset valmiita jakamaan tarrojaan, eli käyttäytymään epäitsekkäästi.
Tutkimustulokset paljastivat selvästi, että kristin- ja islaminuskoisten perheiden lapset olivat kitsaampia jakamaan tarroja verrattuna ei-uskonnollisten perheiden lapsiin. Vähiten anteliasuuteen taipuvaisia olivat uskonnollisten perheiden vanhimmat lapset – eli he, jotka olivat altistuneet uskonnolle pisimmän aikaa.
Tutkimuksen toisessa osassa lapsille näytettiin videoita, joissa lapsi teki jotakin ikävää toiselle lapselle, kuten tuuppi tätä. Tutkijat tarkkailivat lasten reaktioita videoiden tapahtumiin.
Tuloksissa selvisi, että muslimiperheiden lapset tuomitsivat lasten välisen kiusanteon jyrkemmin verrattuna kristittyjen perheiden tai ei-uskonnollisten perheiden lapsiin. Muslimilapset halusivat syylliselle myös selvästi keskimääräistä kovemman rangaistuksen.
Sen sijaan uskonnottomat lapset tuomitsivat tyrkkimiset ja kolautukset muita epätodennäköisemmin tahallisiksi, ja arvioivat muita harvemmin ilkityön tekijän ansaitsevan rangaistusta.
Tutkijat arvioivat, että uskonnollisuus vaikuttaa oleellisesti siihen, miten tuomitsevia lapsista tulee. Lisäksi tutkijoiden yksi päähuomioista kuuluu, että maallistuminen ei näytä vähentävän ihmisten hyväntahtoisuutta, vaan tilanne on enemmänkin päinvastoin.
Erilaisissa kyselyissä uskovaiset raportoivat muita aktiivisemmasta osallistumisesta hyväntekeväisyystoimintaan. Tieteellinen tutkimustieto ei kuitenkaan anna vahvistusta näille väitteille.
Epäselvää on myös se, kohdistuvatko ihmisten epäitsekkäät ajatukset enimmäkseen vain niihin ihmisiin, jotka edustavat samaa uskonnollista viiteryhmää. Esimerkiksi 1970-luvulla tehdyssä israelilaisessa tutkimuksessa paljastui, että uskonnolliset ihmiset olivat yhtä taipuvaisia ohittamaan hädässä olevan muukalaisen kuin uskonnottomatkin. Tieteelliset tulokset haastavat laajalle levinneen oletuksen, jonka mukaan empatia ja myötätunto ohjaavat laajassa mielessä anteliaisuuteen ja hyväntekeväisyyteen.
Social Psychological and Personality Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että myötätuntoisuus oli yhdistettävissä suurempaan anteliaisuuteen vähemmän uskovaisten tapauksessa. Sen sijaan vahvasti uskonnollisilla ihmisillä myötätuntoisuus ei oleellisesti vaikuttanut siihen, kuinka anteliaita he olivat.
Tutkijat arvioivat, että uskonnollisilla ihmisillä anteliaisuus kytkeytyy enemmän uskonnollisiin oppeihin, yhteisölliseen identiteettiin ja henkilökohtaiseen maineeseen.
Edelleen hyvin suuri osa maailman ihmisistä ajattelee, että on välttämätöntä uskoa jumalaan ollakseen moraalinen persoona. Ihmisten asenteisiin perehtyneen tutkimuslaitos Pew Research Centerin raportista selviää, että esimerkiksi Yhdysvalloissa 53 prosenttia, Lähi-Idässä 70 prosenttia ja Afrikassa 75 prosenttia aikuisista ihmisistä ajattelee näin.