Koneiden kieli

Kielilahjakkuudesta on apua myös ohjelmoinnin opiskeluun, esittää tutkimus.

tiede
Teksti
Lassi Lapintie

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Tietokoneohjelmointi on perinteisesti liitetty matemaattiseen lahjakkuuteen ja muihin teknisiin taitoihin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan koodaus sopii myös humanistille – tai ainakin vieraita kieliä hallitsevalle.

”Hämmästyttävän vähän tutkimusta on tehty ’ohjelmointilahjakkuuden’ kognitiivisesta perustasta, ja olemassaoleva tutkimus tarjoaa ristiriitaisia todisteita matemaattisten taitojen vaikutuksesta ohjelmoinnin oppimiseen”, tutkijat kirjoittavat Scientific Reports -tiedejulkaisussa.

Asiaa tutkittiin Washingtonin yliopistossa Yhdysvalloissa 36 koehenkilöllä, jotka olivat iältään 18–35-vuotiaita. Tutkituista 21 oli naisia.

Koehenkilöt osallistuivat kymmeneen 45 minuutin pituiseen oppituntiin, joissa opetettiin helppokäyttöisyydestään tunnettua Python-ohjelmointikieltä.

Testattavia ihmisiä oli arvioitu yksilöllisiä lahjakkuuksia mittaavalla mallinnuksella. Tutkijat havaitsivat, että kielilahjakkuus oli toiseksi vahvin tekijä, joka ennusti menestystä ohjelmointikielen opiskelussa.

Vahvin ennusmerkki ohjelmoinnin oppimiselle oli koehenkilön päättelykyky ja muisti. Numerolahjakkuus sen sijaan ei ennustanut menestystä yhtä voimakkaasti. Oppilailta mitattiin oppimisen nopeutta, ohjelmoinnin tarkkuutta ja menestystä oppituntien jälkeisessä kokeessa.

Kielilahjakkuuden havaittiin vaikuttavan positiivisesti kaikkiin kolmeen mittariin, eli kielellisesti lahjakkaat olivat nopeampia, tekivät vähemmän virheitä ja suoriutuivat paremmin kokeista.

Lahjakkuudella oli väliä, sillä oppimisnopeus vaihteli suuresti. Nopeimmin testeistä selvinnyt koehenkilö oli peräti 2,5 kertaa nopeampi kuin hitain. Nopeimmat tekivät myös vähiten virheitä.

Ohjelmointia on viime vuosina tuotu mukaan peruskouluopetukseen. Suomessa ohjelmointi on kuulunut perusopetuksen opetussuunnitelmaan vuodesta 2016.