Tutkijat loivat huoneenlämmössä toimivan suprajohteen – Massiivinen energiansäästö on silti vielä kaukainen haave

Yhden ongelman ratkaiseminen synnytti toisen. Kehitetty suprajohde vaatii toimiakseen valtavaa painetta.

suprajohde
Teksti
Lassi Lapintie

Teknologia edistyy pääosin askel kerrallaan, kun tutkijat ja insinöörit keksivät hieman tehokkaampia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin. Joskus harvoin tapahtuu kuitenkin järisyttävä läpimurto, joka mullistaa koko yhteiskunnan.

Monien haaveissa siintää ajatus huoneenlämmössä toimivasta suprajohteesta, jota voitaisiin käyttää arjen teknologiassa. Suprajohteet ovat materiaaleja, jotka tietyissä olosuhteissa menettävät kokonaan resistenssinsä sähkövirralle. Suprajohtavassa virtapiirissä tai sähköverkossa energiaa ei menisi hukkaan lämpönä.

Jos jonain päivänä onnistuttaisiin kehittämään huoneenlämmössä ja tavanomaisessa ilmanpaineessa toimiva suprajohde, se johtaisi valtaviin energiasäästöihin ja muihin tekniikan edistysaskeliin.

Tähän asti suprajohteet on saatu toimimaan vain erittäin kylmissä lämpötiloissa. Ensimmäiset suprajohteet toimivat vain absoluuttista nollapistettä lähestyvissä lämpötiloissa. Myöhemmin kehitetyt ”korkeiden lämpötilojen” suprajohteet vaativat noin 100-200 pakkasastetta. Lämpimin näistä vaatii sekin arktisen ankaraa 70 pakkasastetta.

Näin jäätävien lämpötilojen luominen on hankalaa, minkä vuoksi suprajohteiden käytännön sovellukset ovat rajallisia tutkimuslaboratorioiden ja koejärjestelyiden ulkopuolella. Niille on löytynyt käyttöä magneettikuvaamisesta sekä hiukkaskiihdyttimistä. Suprajohteita käytetään myös Aasian maissa rakennetuissa kalliissa ja nopeissa maglev-junissa, jotka leijuvat raiteiden päällä.