Trump halusi amerikkalaiset takaisin Kuuhun ja heti – Bidenilla voi olla vähemmän hoppu avaruuteen
Pandemian runtelemassa maassa moni asia voi tärkeydessä ohittaa kuulennon.
Vuosi 2020 jää Yhdysvaltain avaruustutkimuksen historiaan merkittävänä käännekohtana, sillä tänä vuonna maa katkaisi pitkään kestäneen riippuvuutensa Venäjästä miehitetyissä avaruuslennoissa.
Kesällä Nasa ja avaruusyhtiö SpaceX testasivat onnistuneesti Crew Dragon -avaruusrakettia miehitetyllä lennolla, ja marraskuussa kyseisellä raketilla tehtiin sen ensimmäinen varsinainen tehtävä testilentojen päätyttyä. Tiistaina 17. marraskuuta sen kantamat astronautit telakoituivat ISS-avaruusasemalle.
Yhdysvaltalaisten astronauttien on vuosikymmenten ajan täytynyt matkustaa kiertoradalle Venäjän Sojuz-raketeilla. Ne ovat olleet ainoita käytössä olleita ihmisen kuljettamiseen sopivia avaruusmenopelejä, ja Venäjä on veloittanut Yhdysvalloilta satumaisia hintoja niiden käytöstä.
Kuten koko Yhdysvallat, myös avaruusala odottaa jännityksellä sitä, mitä muutoksia on odotettavissa presidentinvaalien voittajaksi julistetun demokraatti Joe Bidenin vahtivuorolla Valkoisessa talossa. Yhdysvaltain presidentti yhdessä kongressin kanssa ohjaa liittovaltion politiikkaa, ja liittovaltion virastona myös Nasa saa marssikäskynsä näiltä tahoilta.
Istuva presidentti Donald Trump on ollut aktiivinen avaruusrintamalla. Hän on muun muassa ohjannut Nasaa tähtäämään aiempaa näkyvämmin uusiin miehitettyihin kuulentoihin sekä pysyvän aseman perustamiseen Kuun kiertoradalle. Edeltäjän Barack Obaman kaudella miehitettyä lentoa Marsiin pidettiin tärkeämpänä kuin paluuta Kuuhun.