Totta se on: Eurooppa käyttää kehittyviä maita savupiippunaan
Ilmastopolitiikkaa ei kuitenkaan voi osoittaa syylliseksi hiilivuotoon.
Entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok) kritisoi joulukuussa Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan Climate Change as a Political Process: The Rise and Fall of the Kyoto Protocol eurooppalaista ilmastopolitiikkaa.
Korholan mukaan Kioton sopimus ei ole onnistunut merkittävästi vähentämään edes sopimuksen solmineiden maiden päästöjä. Sopimuksen ulkopuolelle jääneiden maiden päästöt ovat kasvaneet sekä niiden oman talouskasvunsa takia että siksi, että ne tuottavat tavaroita Kioton sopimukseen kuuluvien maiden kulutukseen.
Korholan mukaan globaalit hiilidioksidipäästöt ovat nyt 50 prosenttia korkeammat ja nykytrendeillä ne olisivat nousemassa tuplasti suuremmiksi vuoteen 2030 mennessä kuin Kioton sopimuksen viitevuonna 1990. Euroopan unionin osuus päästöistä on supistumassa yhdeksästä prosentista neljään prosenttiin.
Pelkästään omia päästöjä vähentämällä me eurooppalaiset emme siis voi juuri vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Usein kuitenkin väitetään, että Euroopan olisi toimittava esimerkkinä muulle maailmalle.
Jos jokin mekanismi, esimerkiksi päästökatto- ja kauppa, toimii Euroopassa, muut maat voivat ottaa siitä mallia. Jos kehittyneet maat voivat omalla esimerkillään osoittaa, että talouskasvu on mahdollista ilman, että hiilidioksidipäästöt kasvavat, olisi maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen neuvotteleminen paljon helpompaa.
