Tieteen arvopalkintojen jakotapa herätti taas keskustelua – ovatko Nobelin palkinnot jääneet ajastaan jälkeen?
Nobel-palkintoja jaettaessa nykyajan tiedettä arvioidaan vuosisadan takaisin kriteerein, vaikka tieteen tekemisen tapa on muuttunut.
Nobelin kemianpalkinto annettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaetusti kahdelle naiselle. Palkinnon saivat professorit Emmanuelle Charpentier ja Jennifer Doudna, joiden työ Crispr-Cas9-geenieditointimenetelmän kehittämisessä on ollut ratkaisevan tärkeää. Kemian Nobelin on nyt voittanut kaikkiaan seitsemän naista.
Kyseistä menetelmää – lempinimeltään “geenisakset” – on kutsuttu vuosisadan merkittävimmäksi biotekniikan keksinnöksi, joka on tehnyt geenien manipuloinnista helppoa ja halpaa. Menetelmä on avannut rajattoman määrän ovia tulevaisuuden tutkimuksille ja teknologioille monella alalla.
Palkinnon ansaitsevien ihmisten määrä ei kuitenkaan ole aivan helppo kysymys ratkaistavaksi, ja ratkaisullaan kemianpalkinnon jakava Ruotsin tiedeakatemia iskee lusikkansa asiaan liittyvään patenttisoppaan.
Vaikka juuri kukaan ei kiistä Charpentierin ja Doudnan ansainneen palkintoaan, kunnian voisi perustellusti sanoa kuuluvan monelle muullekin. Menetelmän kehityshistoriaan liittyy useita muita nimiä, toteaa suomalainen evoluutiobiologi Tuomas Aivelo blogissaan.