Löytö sukkulamadosta – nyt se voi paljastaa syövän
Victor Ambrosin ja Gary Ruvkunin työn ansiosta tiedämme enemmän siitä, miten geenit vaikuttavat solujen kehitykseen.
4
MIN
Kun Victor Ambros ja Gary Ruvkun julkaisivat tutkimuksensa vuonna 1993, tiedemaailma reagoi hiljaisuudella. Olivathan tutkimustulokset mielenkiintoisia, mutta ne koskivat vain pieniä sukkulamatoja!
Tulevat nobelistit työskentelivät tuolloin Robert Horvitzin – joka sai Nobelin palkinnon vuonna 2002 – laboratoriossa, ja molempien käsittelyssä oli noin millimetrin pituinen sukkulamato Caenorhabditis elegans.
Pienestä koostaan huolimatta C. elegans on tieteellisesti antoisa otus, sillä madolla on paljon erikoistuneita soluja, kuten hermo- ja lihassoluja, joita on myös monimutkaisemmissa eliöissä kuten ihmisissä.
