Maan kuorikerroskin on kuuhullu: Täyden- ja uudenkuun aikaan enemmän isoja maanjäristyksiä

Auringon ja Kuun painovoima vaikuttaa myös mannerlaattoihin, selviää tänään julkaistussa tutkimuksessa.

Kuu
Teksti
Marko Hamilo

Laajat maanjäristykset tapahtuvat todennäköisimmin uudenkuun ja täydenkuun aikaan, käy ilmi Nature Geoscience -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Kyse on samoista voimista, jotka aiheuttavat vuorovesi-ilmiön. Täydenkuun ja uudenkuun aikaan vuoroveden korkea vaihe eli vuoksi on tavallistakin korkeampi tulvavuoksi.

Voi tuntua intuitiiviseltakin ajatella, että sellaiset maankuoren siirroslinjat, joiden jännistystila on jo hyvin lähellä murtumista, voivat saada Auringon ja Kuun painovoimasta sen viimeisen tuuppauksen, josta maanjäristys alkaa. Vakuuttavaa näyttöä siitä, että vuorovesi-ilmiö voisi laukaista maanjäristyksen, ei kuitenkaan ole tätä ennen ollut.

Tokion yliopiston seismologian professori Satoshi Ide kollegoineen rekonstruoi vuorovesi-ilmiön aiheuttaman jännityksen kahdenkymmenen viime vuoden aikaisista, vähintään magnitudin 5,5 maanjäristyksiä kahden viikon ajalta ennen itse järistystä.

Tutkijat eivät löytäneet selkeää yhteyttä Kuun vaiheiden ja pienempien maanjäristysten väliltä, mutta isojen maanjäristysten kohdalla yhteys oli todellinen. Näihin kuuluivat muun muassa vuoden 2004 järistys Sumatralla Indonesiassa, vuoden 2010 järistys Maulessa Chilessä sekä vuoden 2011 Sendain järistys Japanissa. Sendain järistys aiheutti muun muassa Fukushiman ydinvoimatuhon.

Miten isot maanjäristykset kehittyvät ja laukeavat, on edelleen osin huonosti ymmärretty. Tutkijoiden mukaan ne saattavat kuitenkin kasvaa prosessissa, jossa pienet murtumat kasvavat suuremman mittakaavan repeämäksi. Jos tämä mekanismi pitää paikkansa, nyt julkaistun tutkimuksen tekijät uskovat pienempien murtumien johtavan suurempaan laattojen murtumaan todennäköisimmin juuri tulvavuoksin aikaan.