Somessa puolueettomia ei kuuntele kukaan – Tutkimus näyttää, miten somekupla syntyy
Aalto-yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 2,7 miljardia Twitter-viestiä koneoppimisen keinoin.
Kun seuraa poliittista keskustelua sosiaalisessa mediassa, huomaa nopeasti keskustelijoiden taipumuksen hakeutua samaa mieltä olevien pariin ja välttää keskustelua eri mieltä olevien kanssa.
Samaa mieltä olevien muodostamia somekuplia ja keskustelun kaikukammioita on pidetty jopa uhkana demokratialle. Julkisen keskustelun katsotaan rapautuvan, jos erimieliset eivät enää puhu toistensa kanssa.
Aalto-yliopiston tutkijat tarkastelivat ilmiötä joukkoviestipalvelu Twitterissä analysoimalla yli 2,7 miljardia tviittiä vuosilta 2009–2016. Tutkimuksessa todettiin, että kaikukammiot ovat todellisia ja vaikuttavat keskusteluun.
”Kaikukammio syntyy, jos Twitter-käyttäjien lukema sisältö on poliittisesti samaan suuntaan kallellaan kuin heidän itse jakamansa sisältö”, kertoo professori Aristides Gionis Aalto-yliopiston tiedotteessa.
”Mielipide kaikuu samanlaisena takaisin: muut käyttäjät ympäröivässä sosiaalisessa verkostossa jakavat samaa mielipidettä.”
Puolueettomat käyttäjät olivat kaikkein epäsuosituimpia.
Twitterin poliittiset keskustelijat jakautuivat tutkimuksessa kolmeen eri tavalla käyttäytyvään rooliin.
”Puolueellisiksi” kutsuttu ryhmä edusti tyypillistä käyttäjää, joka kuluttaa ja tuottaa poliittisesti yksiväristä sisältöä palvelussa.
Toinen ryhmä koostui ”portinvartijoista”, mielipidevaikuttajista, jotka kuluttavat kaikenlaista sisältöä, mutta tuottavat vain poliittisesti värittynyttä sisältöä.
Kolmas rooli oli ”puolueeton”, joka osallistuu keskusteluun poliittisen kentän molemmilla laidoilla ja pyrkii luomaan yhteyksiä väittelyiden eri leirien välille.
Tämä rooli oli tutkimuksen mukaan kaikkein epäkiitollisin, sillä puolueettomat käyttäjät olivat kaikkein epäsuosituimpia.
Heidän arvostuksensa verkostossa kärsi ja he menettivät yhteyksiä muihin käyttäjiin. Puolueettomat saavat myös omalle sisällölleen vähiten kannatusta.
”Toisin sanoen puolueettomien käyttäjien tuottama sisältö saa vähemmän huomiota ja heidän viestejään jaetaan vähemmän”, selittää professori Michael Mathioudakis Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Twitter-verkostoja tutkittiin koneoppimisalgoritmeilla, jotka olivat Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Qatar Computing Research -instituutin tutkijoiden luomia.
Aalto-yliopiston tutkimus esiteltiin International Web Conference WWW2018:ssa Lyonissa tiistaina 24. huhtikuuta.
Tutkijat eivät ole yksimielisiä sosiaalisen median kaikukammioiden voimakkuudesta tai vaikutusvallasta.
Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa Oxfordin ja Ottawan yliopistojen tutkijat esittivät, että somekuplien vaaraa on liioiteltu. Tutkijoiden mukaan suurin osa käyttäjistä kuluttaa sosiaalista ja muunlaista mediaa monipuolisella tavalla.