SK tutki: Suomalaisten huoli ilmastosta muuttui toiminnaksi
Suomalaisista 90 prosenttia pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana, kertoo SK:n tutkimus. Keskustan kannattajat erottautuvat muista. Heistä vain kolmannes piti ongelmaa erittäin vakavana.
Luontopainotteisesti suunniteltua metsää Pohjolan Elämystilalla Karstun kylässä Lohjalla 18. kesäkuuta 2008.
Teksti
Katri Merkikallio
Kuva
Hannu Kivimäki / Lehtikuva
Liekö syynä leuto, märkä ja myrskyinen talvi, nyt suomalaiset pitävät ilmastonmuutosta todellisena ongelmana. Arkitoimet niin kotona kuin liikenteessäkin ovat joutuneet syyniin, kun ihmiset etsivät tapoja vaikuttaa.
Suomen Kuvalehden teettämässä tutkimuksessa ilmeni, että 90 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana. Naisista joka toinen piti ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana, miehistä joka kolmas.
Tutkimuksen tulokset julkaistaan tämän viikon SK:ssa (ilm. 19.6.2008).
Taloustutkimus Oy kysyi huhti-toukokuun vaihteessa SK:n pyynnöstä 981 suomalaiselta, mitä nämä tekevät hillitäkseen ilmastonmuutosta. Ei siis mitä he voisivat tehdä, vaan aivan konkreettisesti, mitä jo olivat tehneet.
Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina 93 paikkakunnalla ja vastaajat olivat iältään 15-79-vuotiaita. Poliittinen suuntaus määriteltiin sen mukaan, mitä puoluetta vastaaja oli äänestänyt vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.
Virhemarginaali on suurimmillaan +/- 3,2 prosenttia.
Hallituksen
ääripäät
Ilmastonmuutoksen uhka otetaan vakavasti. Vastanneista 43 prosenttia pitää ongelmaa erittäin vakavana ja 47 melko vakavana.
Naisista selvästi suurempi osuus kuin miehistä piti ongelmaa erittäin vakavana.
Miehistä 12 prosenttia pitää ilmastonmuutosta vain vähäisenä ongelmana ja kolme prosenttia ei ongelmana lainkaan. Naisista ongelmaa pitää vähäisenä neljä prosenttia, mutta ongelma se oli kaikkien mielestä.
Erityisen vakavana ongelmana ilmastonmuutosta pitävät 35-49-vuotiaat eli ne, jotka tyypillisesti elävät lapsiperheaikaa. Mitä koulutetumpia vastaajat olivat, sitä vakavampana huolena he ilmastonmuutosta pitivät.
Suhtautumisessa ilmastonmuutokseen keskustan kannattajat erottautuvat selvästi muista. Heistä vain 33 prosenttia piti ongelmaa erittäin vakavana ja puolet vakavana.
13 prosenttia keskustan kannattajista piti ilmastonmuutosta vain vähäisenä ongelmana.
Vihreiden kannattajista puolestaan 59 prosenttia piti ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana ja 38 vakavana. Kaksi prosenttia vihreistä piti ongelmaa vain vähäisenä.
Erittäin vakavana ongelmana ilmastonmuutosta pitäviä löytyi vihreiden lisäksi eniten ja vasemmistoliiton (52 prosenttia) kannattajista. Sdp:n ja kokoomuksen kannattajista suurempi osa piti ongelmaa vain melko vakavana.
Rahaa
ratkaisuun
Suomalaiset ovat myös valmiita kaivamaan kukkarojaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Keskimäärin vastaajat olivat valmiita maksamaan 2,9 prosenttia bruttotuloistaan ongelman ratkaisemiseksi. Suunnilleen yhtä paljon suomalainen kotitalous käyttää kuussa vaatteiden ostoon.
27 prosenttia vastaajista – heidän joukossaan erityisesti iäkkäämpiä ja vähemmän koulutettuja – ei haluaisi käyttää omia tulojaan lainkaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Sen sijaan nuoret 15-24-vuotiaat ovat valmiita uhraamaan tuloistaan peräti 4,84 prosenttia ilmastonmuutokselle.
Poliittisessa jaossa ääripäät ovat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Vihreiden kannattajat uhraisivat ilmastonmuutokselle tuloistaan keskimäärin 5 prosenttia, vasemmistoliiton kannattajat vain 1,7 prosenttia.
Alueellisia
eroja
Moni suomalainen on jo ryhtynyt tekemään konkreettisia asioita elämässään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Osa pieniä, osa suurempia – mutta merkittävä osa jo jotakin.
Lähes joka kolmas kyselyyn osallistunut autoa käyttävä kertoo vähentäneensä henkilöautolla ajamista hillitäkseen ilmastonmuutosta.
Halukkaimmin auton jättävät kotiin vanhimmat ikäryhmät, nihkeimmin puolestaan hyvätuloiset ja nuoret.
Alueellinen jako yllätti.
Valmiutta auton käytön vähentämiseen oli eniten Oulun ja Lapin lääneissä, jossa etäisyydet ovat pitkiä, vähiten taas Länsi-Suomessa.
Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä.
Lentomatkoista tingitään harvemmin. Niistä, jotka ylipäätään lentävät, joka neljäs kertoo vähentäneensä lentämistä.
Suurituloisimmat – eli kotitaloudet, joiden tulot ovat yli 50 000 euroa vuodessa – ovat haluttomampia vähentämään lentämistä kuin muut.
Kaikista vastanneista 30 prosenttia sanoi, ettei lentäminen ylipäätään koske heitä tai he eivät osaa sanoa, ovatko he vähentäneet lentämistä.
Lentoliikenteen osuus ilmaston lämpenemisestä on nyt noin neljä prosenttia, mutta se kasvaa nopeasti.
Lippujen
hinta alas
SK luetteli vastaajille keinoja, joilla liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää. Selvästi suosituin keino oli joukkoliikenteen lippujen hinnan tuntuva alentaminen. Sitä kannatti 73 prosenttia vastanneista.
Myös hybridiautojen ja vähäpäästöisten autojen hinnan selvää alentamista pidettiin tehokkaana keinona. Kaikista vastanneista vähäpäästöisten autojen hinnanalennukseen luotti 43 prosenttia.
Neljännes vastaajista hillitsisi ilmastonmuutosta asettamalla liikenteelle ruuhkamaksuja suurissa kaupungeissa. Yhtä moni nostaisi suuripäästöisten autojen hintoja.
Ruuhkamaksuille löytyi tukea erityisesti vihreiden ja keskustapuolueen kannattajista. Kokoomuksessa ja demareiden kannattajien keskuudessa vähäpäästöisiä autoja pidettiin parempana keinona.
Bioetanolin osuuden tuntuva nostaminen polttoaineissa sai tukea eniten keskustalaisten joukossa.
Sen sijaan polttoaineen hinnan nostamiselle suomalaiset eivät syty. Ainoastaan seitsemän prosenttia vastaajista olisi halukas korottamaan hintoja entisestään. Vihreiden kannattajista myös tähän keinoon olisi valmis tarttumaan joka viides.
Lue lisää tutkimuksesta SK:sta 25-26/2008 (ilm. 19.6.2008).
Tutkimuksen aineisto
Ilmastonmuutos 1 (pdf)
Ilmstonmuutos 2 (pdf)
Keskustele aiheesta
Viikon puheenaihe: Mitä olet tehnyt ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi?
Lisää aiheesta
SK:n Muuttuva ilmasto -sarjan jutut