Teknologinen kehitys haastaa turvallisuuskäsityksiä
Tekoälyn kehitys tuo eteemme näkymiä, joissa ihmisaivot eivät ole aina rajoittamassa konflikteja, kirjoittaa Ville Kaunisto.
Venäjä kyseenalaisti viime joulukuussa kahden EU-maan, Suomen ja Ruotsin, itsemääräämisoikeuden ja suvereniteetin. Venäjän vaatimus Naton avoimien ovien politiikan sulkemisesta heijastuisi toteutuessaan suoraan Suomen ja Ruotsin liikkumavaraan. Presidentti Sauli Niinistön johdolla Suomi vahvisti nopeasti tekevänsä itse omat päätöksensä. Neuvottelut käytäisiin Naton jäsenmaiden kanssa, ei Venäjän.
Vähälle huomiolle on jäänyt, kuinka Euroopan unioni reagoi – tai pikemminkin jätti reagoimatta. Syitä voidaan vain arvailla. Odottavan aika oli pitkä ja hiljaisuus korvia huumaava. Unionin vahvuus piilee kyvyssä toimia nopeasti, ei vaikenemalla.
Kyse ei ole vain Suomesta ja Ruotsista, sillä Venäjän yhä aggressiivisempi käyttäytyminen heikentää koko Euroopan turvallisuutta uhkaavasti. Huomio keskittyy Venäjän toimiin ja sodan odotukseen. Haastavassa tilanteessa lähelle katsottaessa voivat isotkin asiat kauempana hämärtyä.