Pääsiäissaaren arvoitus syveni – patsaat rakentanut kulttuuri ei ehkä romahtanutkaan

Pääsiäissaaren patsaat ovat ihmetyttäneet arkeologeja jo 1700-luvulta lähtien.

arkeologia
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vajaan 3 700 kilometrin päässä Chilen rannikolta sijaitsevan Pääsiäissaaren kivipatsaat ovat kiehtoneet tutkijoita ja matkailijoita aina siitä lähtien, kun ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat saarelle 1700-luvulla.

Tuolloin paikallisen rapanui-väestön määräksi arvioitiin noin 3 000 ihmistä. Eurooppalaiset arvelivat, että näin pieni väestö ei ole voinut rakentaa kaikkia patsaita, vaan saarella on täytynyt olla ennen paljon enemmän ihmisiä.

Tästä syntyi suosittu ajatus, jonka mukaan Pääsiäissaaren kulttuuri oli aikoinaan paljon suurempi, mutta tuhosi sittemmin itsensä resurssien haaskaamisella ja sodankäynnillä.

Tätä historiallista kertomusta on käytetty varoittavana esimerkkinä ilmastonmuutoksen vaaroista nykyihmiselle. Ajatusta kannattaa muun muassa suosittu tietokirjailija Jared Diamond kirjassaan Romahdus (2005).

Viimeaikaiset tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä teoriaa, ja monet perinteisen selityksen kriitikot esittävätkin, että mitään Pääsiäissaaren romahdusta ei koskaan tapahtunut eivätkä saaren asukkaat olleet erityisen sotaisia.