Onpa kalalla erikoinen anatomia: Sydän ja aivot pysyvät lämpiminä jopa merten syvyyksissä
Kiiltolahna lämmittelee läpyttelemällä rintaeviään.
Biologian oppikirjan mukaan vain nisäkkäät ja linnut ovat tasalämpöisiä, kaikki muut eläimet ovat vaihtolämpöisiä. Jotkut isot petokalat, kuten tonnikalat, saattavat tosin lyhytaikaisesti kohottaa lihaksiensa ja joidenkin sisäelimiensä lämpötilaa saalistaessaan.
Uuden Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan valtamerien kylmissä syvyyksissä elävä kiiltolahna pystyy vielä parempaan. Se kykenee pitämään myös sydämensä ja aivonsa lämpiminä. Tämä kyky lisää kiiltolahnan aineenvaihduntaa kylmissä vesissä.
Tutkimus osoittaa, että linnut ja nisäkkäät eivät ole ainoat selkärankaiset, jotka kykenevät pitämään jopa sydämen ja verenkierron lämpötilan ympäristöä korkeampana.
Yhdysvaltain liittovaltion ilmakehä- ja valtamerihallinnon (NOAA) tutkija Nicholas Wegner kollegoineen osoitti, että kiiltolahna kykenee rintaeviään läpyttelemällä tuottamaan niin paljon lämpöä, että sitä riittää koko organismin, ei vain sen uintilihaksien lämpimänä pitämiseen.
Kiiltolahna tekee tempun siirtämällä lihasten tuottamaa lämpöä tiheän laskimoverkoston kautta kiduksista tulevan kylmän valtimoveren lämmittämiseen. Verisuonet muodostavat päällekkäisiä lämmönvaihtokerroksia, jotka on tehokkaasti lämpöeristetty muista kudoksista ja merivedestä rasvalla.
