Nyt se tiedetään: Tästä syystä ihminen jää huume- ja päihdekoukkuun
Suonensisäinen ja poltettava päihde koukuttaa eniten.
Suurin osa erilaisia päihteitä kokeilevista nuorista ei jää niihin koukkuun. Kyse ei ole vain siitä, mitä huumeita tai laillisia päihteitä nuoret käyttävät, tai kuinka suuri annos on.
Samankin aineen addiktoivuus voi olla merkittävästi riippuvainen siitä, miten nopeasti kyseinen molekyyli pääsee vaikuttamaan aivoissa.
Näin väittävät Montrealin yliopiston tutkijat Neuroscience and Biobehavioral Reviews -lehdessä julkaistussa katsausartikkelissa.
Esimerkiksi marihuana- tai hasissätkän polttaminen saa kannabiksen vaikuttavan aineen pitoisuuden nousemaan ja laskemaan aivoissa nopeasti verrattuna kannabisleivonnaiseen (”space cake”). Tutkimuksen mukaan juuri tämä tekijä vaikuttaa huomattavasti sosiaalisen kontekstin ja yksilöllisen alttiuden ohella addiktoitumisen riskiin.
Poltettuna addiktiivinen päihde voi olla lääkekäyttöön sopiva, jos se niellään. Tai annostellaan laastarin kautta ihon läpi. Tästä esimerkkinä on metadoni.
Tutkimukset jyrsijöillä osoittavat myös, että koukkuun jääminen on kiinni siitä, miten nopeasti aineen pitoisuus aivoissa nousee ja laskee.
Tutkijat eivät tiedä syytä, miksi pitoisuuden nopea nousu ja lasku synnyttää addiktion.
Tällainen nopea nousu ja lasku syntyy poltettavan ja keuhkojen välityksellä verenkiertoon siirtyvän päihteen lisäksi suonensisäisesti käytettävillä huumeilla.
Esimerkiksi kokaiinin polttaminen tai suonensisäinen käyttä saa pitoisuuden nousemaan huippuunsa 1–5 minuutissa, kun nuuskaaminen saa pitoisuuden nousemaan huippuunsa vasta 15–20 minuutissa.
Tutkijoiden mukaan näiden periaatteiden hyödyntäminen voi auttaa kehittämään hoitomuotoja kokaiiniriippuvuuteen, johon tällä hetkellä ei ole toimivaa hoitoa.