Näin torjut sikainfluenssaa

hygienia
Teksti
Susan Heikkinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Influenssan ehkäisyssä tärkeintä ovat vanhat hyvät tavat, joista jo mummo muistutti.

Käsienpesu
Influenssa-aallon uhka palauttaa hyvät tavat: pese kädet, älä kaiva nenää. Kuva Jarno Mela / Lehtikuva


Nyt niistä muistuttaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka julkaisee ajantasaista tietopakettia sikainfluenssasta.

Käsihygienia on avain influenssa-aallon hillitsemiseen. Desinfiointiaineetkaan eivät poista likaa, joten ne eivät korvaa saippuapesua. Esimerkiksi SPR ohjeistaa, että kämmeniä on hierottava yhteen 20 sekuntia muistaen myös kynsien alustat, kämmenten selkäpuolet, sivustat, ranteet ja sormien välit. Kuivauskin, paperiin pyyhkimällä, on osa hyvää puhdistusta.

Yskimiset ja aivastukset kätketään paperinenäliinaan, joka heitetään roskiin. Jos nenäliinaa ei ole, pärskäistään hihaan. Kädet pestään tai desinfioidaan.

Tavallinen viruksen tartuntareitti kulkee ovenkahvasta käden kyydissä silmään, nenään tai suuhun. Influenssavirusten tiedetään säilyvän pinnoilla jopa 2-8 tuntia. Sikainfluenssan uhka on siis hyvä syy opetella eroon nenänkaivelusta, silmien hieromisesta ja kynsienpureskelusta. Yleistä kättelykieltoa THL ei vaadi.

Tartunnan saanut voi levittää virusta jo päivää ennen kuin itse saa oireita ja viikon sairastumisensa jälkeen. Erityisen herkästi hän tartuttaa toisia muutaman ensimmäisen tautipäivän aikana.

Sikainfluenssan yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume (yli 38 °C, alle 3-vuotiailla yli 38,5 °C), kurkkukipu, yskä ja nuha. Mahdollisia ovat myös säryt, vilunväristykset, väsymys, oksentelu, ripuli ja lapsilla vatsakipu.

Yleensä hoidoksi riittää kotihoito eli lepo, riittävä juominen ja särkylääke. Sairaan on pyrittävä pysymään kotona, jos mahdollista eri huoneessa kuin muut, ja välttämään vierailijoita. Paraneminen voi viedä noin viikon. Päiväkotilapsia suositellaan pidettäväksi kotona, kunnes takana on yksi oireeton päivä.

Lääkäriä tarvitaan, jos tautiin liittyy vakavia oireita, kuten hengitysvaikeuksia, rintakipuja tai jatkuvaa oksentelua. Hoitoon on hakeuduttava myös silloin, kun influenssan kaltaiset oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera.
Riskiryhmiin kuuluvien eli raskaana olevien tai kroonisesti sairaiden on syytä soittaa terveyskeskukseensa tai työterveyshuoltoonsa heti oireiden ilmetessä. Toistaiseksi myös alle 3-vuotiaat lapset luetaan riskiryhmäksi.

THL päivittää ohjeistustaan internetissä sitä mukaa, kun tieto taudista lisääntyy.